Somalialaiset koululaistytöt luokkahuoneessa
Kuva: A girl at the Mother and Child Health Center in Mogadishu, Somalia, sits with other girls during a visit by the Special Representative of the Secretary-General on Sexual Violence in Conflict to the hospital on April 2. The SRSG, Zainab Bangura, visited Somalia this week on a mission to engage with various stakeholders on ways in which conflict related sexual violence can be addressed and prevented. The SRSG visited various IDP camps, hospitals, and women's shelters while in the country. AU UN IST PHOTO / TOBIN JONES.

Raportti: Suomen siirryttävä globaalin vastuun politiikkaan

Yli hallituskaudet ylittävä kehityspolitiikka ja kehitysrahoituksen nosto toisivat järjestöjen työlle kaivattua pitkäjänteisyyttä.

Teksti: Mirka Kartano Kuva: UN Photo/Tobin Jones

Torstaina julkaistu Suomen kehityspolitiikan tila 2019 -raportti (pdf) suosittaa Suomen siirtymistä globaalin vastuun politiikkaan. Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) arvion mukaan ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja eriarvoisuuden kaltaiset globaalit haasteet sekä Agenda 2030 -ohjelman toimeenpano edellyttävät myös Suomen kehityspolitiikalta ja kehitysyhteistyöltä napakampaa otetta.

 Raportin suosittamat kehityspolitiikan perusperiaatteet ovat:

Yli hallituskaudet ylittävä kehityspolitiikka
Kehitysrahoituksen nosto 0,7 prosenttiin BKTL:stä (tästä 0,2 % suunnattava vähiten kehittyviin maihin)
Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun jatkumo
Riippumaton arviointi
Politiikan päivittäminen hallituskausittain

Pitkäjänteinen kehityspolitiikka myös järjestöjen etu

Pitkäjänteisempi, yli hallituskauden ulottuva kehityspolitiikka tekisi rahoituksesta, periaatteista ja tavoitteista entistä ennakoitavampaa. Raportin valmistelleessa työryhmässä mukana olleen Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kannerin mukaan tämä helpottaisi kehitysjärjestöjen ohjelmien suunnittelua ja kehittämistä.

”Poukkoileva rahoitus on haastanut järjestöjen työtä. Jos ei voida luottaa rahoitukseen, työstä tulee väkisinkin lyhytjänteistä. Tämä taas ei tue Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita, joissa päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen.”

Kanner muistutti raportin julkaisutilaisuudessa pidetyssä paneelissa, että kehitysjärjestöiltä vuonna 2015 leikatut varat rampauttivat järjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä. Kehitysjärjestöt kampanjoivat viimeksi vaalien alla kehitysrahoituksen noston puolesta Nolo totuus -kampanjalla. Järjestöjen vahva viesti on ollut, että rahoituksesta 15 prosenttia tulisi suunnata järjestöjen tekemään tulokselliseen kehitysyhteistyöhön.  

”Ulkoministeriön evaluoinnit ja tulosraportti osoittavat, että järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on laadukasta ja järjestöt tavoittavat kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat”, Kanner muistuttaa.

Globaalia vastuuta kehityspolitiikkaa laajemmin

Raportin toinen päähuomio liittyy globaalin vastuun ylittämiseen yli hallinnonalojen. KPT:n ehdottamassa mallissa kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat vain osa globaalia vastuuta.

Poliittisten päätösten vaikutukset Suomen rajojen ulkopuolella tulisi huomioida laajemmin.

”Suomen globaali vastuu ei voi rajoittua vain kehityspolitiikkaan. Jotta ajatus saadaan ulotettua myös muuhun politiikkaan, tulee KPT:n suositukset huomioida tulevassa hallitusohjelmassa”, Jussi Kanner painottaa.