Tyttöjä ammattikoulussa maailman apuriippuvaisimmassa maassa Kuva: Tyttöjä ammattikoulussa maailman apuriippuvaisimmassa maassa

Raportti: Apuriippuvuus vähentynyt kehitysmaissa

Enää harva kehitysmaa saa yli puolet budjetistaan apuna. Talouskasvu, verotus ja hyvälaatuinen apu tekevät vähitellen kehitysavusta yhä tarpeettomampaa. ”Aidon avun” osuus on viidessä vuodessa kasvanut jonkin verran — vaikka Suomi onkin ottanut pari taka-askelta.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Eskinder Debebe

Riippuvuus kehitysavusta on maailman köyhimmissä maissa vähentynyt kymmenessä vuodessa kolmanneksella, selviää kehitysjärjestö Action Aidin tuoreesta raportista ”Real Aid 3: Ending Aid Dependency”. Suurimmat syyt riippuvuuden vähenemiseen ovat talouskasvu, hyvälaatuinen kehitysapu ja maiden omien verotusjärjestelmien kehittäminen.
Apuriippuvuudella tarkoitetaan avun osuutta valtion budjetista. Se on laskenut esimerkiksi Ghanassa 47:stä 27 prosenttiin, Mosambikissa 74:stä 58 prosenttiin ja Vietnamissa 22:sta 13 prosenttiin.
Apuriippuvuus nousi 1980- ja 1990-luvuilla heikkolaatuisen kehitysavun, raskaan velkataakan ja huonon politiikan tähden, mutta se on laskenut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan avun määrä on kolminkertaistunut, eli kehitysmaiden oma varainhankinta ja talouskasvu ovat kasvaneet apua kiivaammin. Enää 23 maata maailmassa saa yli 40 prosenttia valtioidensa budjetista kehitysapuna, Action Aid laskee.
Aitoa apua
Sellaista apua, joka tekee itsestään hiljalleen tarpeetonta kutsutaan Action Aidin raportissa ”aidoksi avuksi” (real aid). Aito apu voi vähentää riippuvuutta suoraan tukemalla kaikista köyhimpiä ihmisiä ja heidän oikeuksiaan tai epäsuorasti kehittämällä verotusta sekä parantamalla maiden taloutta ja hallintoa.
Aidon avun vastakappaleena on huonolaatuinen apu, jota ovat esimerkiksi avun sitominen ostoihin antajamaasta sekä ei-toivottu ja kallis ulkomaisten konsulttien antama tekninen apu. Myös kehitysavun paisuttelu lisäämällä apulukuihin vaikkapa velkahelpotuksia ja pakolaiskuluja on huonolaatuista apua.
Aito apu on kasvanut länsimaissa huonolaatuista enemmän, mutta vain vähän: sen osuus on noussut 51 prosentista 55 prosenttiin. Hyvälaatuisen, ennustettavan ja sitomattoman avun osuuden kasvattaminen onkin Action Aidin mukaan jatkossa ensiarvoisen tärkeää.
Suomi pääsee kansainvälisessä vertailussa sijalle kymmenen. Suomen avusta hyvälaatuista oli vuoden 2009 lukuihin perustuvissa laskuissa 63,6 prosenttia. Siinä kun suurin osa avunantajista on parantunut apunsa laatua viime vuosina, on Suomi Action Aidin mukaan ottanut pari prosenttiyksikköä takapakkia: aidon avun osuus oli vuonna 2004 vielä 66 prosenttia.
Verouudistuksia
Kehitysyhteistyölle kriittiset tahot usein sanovat, että jos köyhä maa vastaanottaa riittävästi kehitysapua ulkomailta, ei sen hallitus viitsi kehittää muita tulonlähteitä, esimerkiksi verotusta. Action Aidin mukaan tälle ei ole kovin pitäviä todisteita.
Itse asiassa maiden verotuksen kehittämisestä kehitysavun keinoin on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Britannian tuki Ruandan verotuksen uudistamiselle nelinkertaisti maan verotulot vuosien 1998 ja 2006 välillä.
YK:n Afrikan talouskomission mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden veronkanto on kehittynyt 2000-luvulla, mutta on edelleen heikkoa muuhun maailmaan verrattuna. Neljännes alueen maista kantaa veroa alle 15 prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Oikeudenmukainen verotus vaatii myös kansainvälistä huomiota, Action Aid toteaa. Järjestö siteeraa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:ta, jonka mukaan Afrikka menettää yritysten veronkierron ja veroparatiisien tähden enemmän tuloja kuin se saa kehitysapuna. Tämän korjaamiseen vaadittaisiin entistä läpinäkyvämpää verotusjärjestelmää, suuryritysten maakohtaista kirjanpitoa ja kansainvälistä verotietojen vaihtoa.
Tilivelvollisuus kansalle
Raportin mukaan hyvälaatuinen apu on auttanut vastaanottajia tekemään tiliä toimistaan kansalaisille rahoittajien sijaan. Se takaa köyhien maiden hallituksille osaltaan poliittista riippumattomuutta avusta, ja johtunee ainakin osittain apukentän uudehkosta muodista keskittyä hyvään hallintoon ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen.
Action Aid kuvailee muutamia esimerkkejä, joissa tavallisilla kansalaisilla on mahdollisuus tarkistaa, ovatko hallitukset käyttäneet rahat niin kuin on sovittu. Tällaiset budjetinseuranta-aloitteet leviävät kehitysmaissa, mutta työ on vasta alussa.
Esimerkiksi Mosambikissa riippuvuus avusta on laskustaan huolimatta edelleen korkea (58 prosenttia). Kepan Mosambikin-toimiston kehityspoliittinen työntekijä Humberto Ossemane sanoo, että useita budjetinseurantahankkeita on käynnissä ja niiden alustavat raportit ovat positiivisia.
”Mutta toistaiseksi budjettia eivät kyllä seuraa tavalliset ihmiset, siihen on vielä pitkä matka. Järjestöt pääkaupungista Maputosta käsin menevät kuntiin ja kyliin seuraamaan budjettia ja kertomaan ihmisille rahojen käytöstä”, Ossemane kuvaa.

Action Aid: Real Aid 3: Ending Aid Dependency
OECD:n neljäs avun tuloksellisuuden huippukokous kokoontuu Etelä-Korean Busaniin 29.11.-1.12.2011 Lisätietoa Kepan Busan-sivulla.