Eeva Kärkkäinen

Politiikan nousevat tähdet Fingon vaalitentissä

Fingon Kansalaisyhteiskunta ja demokratia -vaalitentissä tuomittiin vihapuhe ja kannatettiin kehitysrahoituksen nostamista.

Teksti: Sanna Ra Kuva: Mika Niskanen

Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee kaikkialla maailmassa. Euroopassa oikeusvaltioperiaate näyttää joustavan poliittisissa tuulissa ja joissain maissa pelko ja uhkailu värittävät esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen toimintaympäristöä.  

Fingon ja SOSTE:n vaalipaneelissa 28.3. kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tilasta keskustelivat politiikan nousevat nuoret tähdet Eveliina Heinäluoma (SDP), Fatim Diarra (Vihreät), Daniel Sazonov (kokoomus) ja Eeva Kärkkäinen (keskusta).

Kaikilla panelisteilla on kokemusta järjestötyöstä. Keskustelun aluksi juontaja Rosa Meriläinen kysyi panelisteilta, millaisena he näkevät kansalaisyhteiskunnan roolin.

”Kansalaisyhteiskunta on demokratian kannalta välttämätön. Se jakaa tietoa yhteiskunnasta ja tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa sekä kasvaa aktiivisena kansalaisena”, Kärkkäinen avasi keskustelun.

”Se on perusedellytys sille, että meillä tai muualla demokratia toimii. Kansalaisyhteiskunnan rooli on epäkohtien osoittaminen, aukkojen täyttäminen,  ja Suomessa myös tietyn tyyppinen kasvualusta muuhun vaikuttamiseen, kuten politiikkaan”, Sazonov sanoi.

Ei vihapuheelle

Monet eduskuntavaaliehdokkaat, muun muassa Diarra, ovat kertoneet kohdanneensa ahdistelua ja vihapuhetta vaalityötä tehdessä.

”Kaikki vihapuhe kumpuaa omasta pahasta olosta. Se ratkeaa pureutumalla ongelmiin, joiden takia pahaa oloa on. Suomessa on aina kadulla huudeltu vähemmistöjen edustajille inhottavuuksia, mutta sosiaalinen media on tehnyt sen näkyväksi”, Diarra totesi.

”Olen miettinyt paljon vaalityössä, mikä on sosiaalisen median ja kasvokkain kohtaamisen ero. Kohtaaminen on aivan erilainen kasvokkain,” Heinäluoma sanoi.

Kehitysyhteistyölle tukea

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tukemisen tulee jatkossakin olla osa Suomen kehitysyhteistyötä.

Kaikkien mielestä Suomen pitäisi ottaa kansalaisyhteiskunnan tila entistä aktiivisemmin keskusteluun esimerkiksi käytäessä kahdenvälisiä neuvotteluita sellaisten maiden kanssa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on uhattuna, vaikka se heikentäisi Suomen vienninedistämisintressejä.

”Suomen täytyy seuraavalla hallituskaudella korottaa kehitysrahoitus 0,7 prosenttiin BKTL:sta, painopiste vaikkapa Afrikassa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sekä maiden oman talouden ja demokratian ylläpitäminen ovat tärkeitä”, Heinäluoma linjasi.  

”Kehitysyhteistyössä tarvitaan monenlaisia toimijoita, ja nykyisin raha menee oikein hyvin sinne, minne pitääkin. Kansalaisyhteiskunnan pitää olla mukana kehitysyhteistyössä. Järjestöt ovat monesti ainoita, jotka voivat toimia vaikkapa seksuaaliterveyden parissa”, Kärkkäinen sanoo.

Paneeliin osallistuneista ehdokkaista ainoastaan Fatim Diarra on mukana Fingon kehitysrahoituksen nostoon tähtäävässä Nolo totuus -vaalikampanjassa.