Eduskunta kestävän kehityksen asialla -paneeli Maailma kylässä -festivaaleilla vuonna 2017.
Lauantaisessa paneelikeskustelussa pohdittiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa. Kuva: Lauantaisessa paneelikeskustelussa pohdittiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa.

Pekka Haavisto ehdotti kehitysyhteistyölakia: ”Toisi jatkuvuutta hallituskausien yli”

Maailma kylässä -festivaali toi päättäjät yhteen keskustelemaan kestävästä kehityksestä. Kehitysrahoitus jakoi mielipiteitä, mutta tasa-arvosta poliitikot tuntuivat löytävän yhteisen sävelen.

Teksti: Mimosa Hedberg Kuva: Jesse Gehlen

Kepa järjesti Maailma kylässä -festivaaleilla ”Eduskunta kestävän kehityksen asialla” -paneelikeskustelun, johon osallistui nimekäs joukko päättäjiä. Suomihan on perinteisesti nähty kestävän kehityksen mallimaana, mutta viime aikaiset kovat leikkaukset ovat osaltaan horjuttaneet tätä asemaa.

Kehitysrahoitus puhutti myös lauantaisessa paneelissa. Suomi on sitoutunut antamaan bruttokansantuotteestaan 0,7 prosenttia kehitystyöhön, mutta tällä hetkellä se pystyy antamaan melkein alle puolet vähemmän eli 0,39 prosenttia.

”Vanhana kehitysministerinä voin sanoa, että kehitysyhteistyötä vastustetaan aina. Ja aina löytyy se argumentti, miksi emme ole siellä 0,7 prosentissa”, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) totesi paneelissa.

Haavisto painotti, että kehitysrahoitus on aina poliittinen päätös.

”Voisimme tehdä kehitysyhteistyölain Suomeen, joka määräisi kehitysyhteistyölle minimitason. Tämä toisi jatkuvuutta hallituskausien yli”, Haavisto ehdotti.

Muun muassa Britanniassa vastaavanlainen laki on jo olemassa.

”Pienten järjestön työ vaikuttavinta”

Perussuomalaisten edustaja, valtiosihteeri Samuli Virtanen ei Haaviston ehdotuksesta innostunut. Hänen mielestään avunannon olisi lähdettävä yksilötasolta, ei valtiovallasta.

Virtanen kuitenkin myönsi, että se, miten leikkaukset kaksi vuotta sitten kohdistuivat, jäi harmittamaan häntä. Perussuomalaiset olisi halunnut hänen mukaansa kasvattaa järjestöjen resursseja.

”Pienten järjestöjen työ on vaikuttavinta ja he tuntevat paikalliset toimijat”, Virtanen myönsi.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) harmitteli sitä, että kehitysyhteistyön leikkaukset ovat iskeneet etenkin kansalaisjärjestöihin. Hänen mielestään rahoitus ei saisi olla vain lyhyttä ja projektiluontoista.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) muistutti, että kehitysleikkaukset syövät Suomen uskottavuutta globaaleilla areenoilla.

”Nämä ovat karuja arvovalintoja kehitysmaiden näkökulmasta”, Sarkkinen sivalsi.

Mykkänen: Ensin oma talous kuntoon

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) totesi, että Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa 0,7 prosentin tasoon pitäisi pystyä helposti.

”Kukaan ei ole koskaan köyhtynyt köyhiä auttamalla”, Laukkanen sanoi.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) painotti, että tärkeintä olisi saada ensin Suomen oma talous jälleen jaloilleen.

”Silloin meillä olisi resursseja auttaa muitakin”, Mykkänen totesi.

Hallitus päätti tuoreessa kehysriihessään parantuneen talouden ennusteen takia myös lisätä suhteessa rahoitusta kehitysyhteistyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koska talous kasvaa, säilyy Suomen kehitysapu 0,39 prosentin tasolla.

Mykkänen korosti puheenvuorossaan, että kehitysyhteistyöhön on luvassa tulevina vuosina lisää rahaa. Mykkäsen viesti oli tärkeä, sillä osa hallituskumppaneista on ajanut määrärahojen leikkauksia.

Yksityissektorin haastava rooli

Yritysten rooli kehitysyhteistyössä jakoi myös voimakkaasti mielipiteitä.

”Suomella on houkutus keskittyä yhä enemmän kaupalliseen yhteistyöhön, vaikka juuri hauraimmissa valtioissa tälle ei ole niin paljon sijaa”, Haavisto sanoi, ja painotti rauhantyön merkitystä.

Kehitysministeri Mykkänen ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) puolsivat puheenvuoroissaan vahvasti yksityissektorin mukaan ottamista. Mykkänen mainitsi yhtenä esimerkkinä Finnfundin kautta välitetyt pienlainat naisille.

Mykkäsen mukaan sijoitusmuotoisen rahan tehokkuutta pystytään mittaamaan siinä missä muunkin, ja tuloksia saadaan aikaan.

Haavisto ehti muistuttamaan Finnfundin epäonnistuneesta hankkeesta Hondurasissa.

”Ihmisoikeusasiat saattavat jäädä taka-alalle, kun mietitään vaan kauppa-asioita”, hän sivalsi.

Tasa-arvon edistämiselle kaivattiin panosta

Suomi on profiloitunut kehitysyhteistyössä tasa-arvoasioiden edistäjäksi, vaikka esimerkiksi Ruotsin kaltaista feminististä hallitusohjelmaa se ei olekaan vielä rustannut.

Mykkänen muistutti, että Suomi on esimerkiksi YK:n naistenjärjestö UN Womenin yksi suurimmista rahoittajista.

”Tämä kertoo siitä, kuinka pienet rahavirrat näissä aiheissa liikkuu”, ministeri totesi.

Parannettavaakin on. Kansanedustaja Sarkkinen ehdotti, että Suomen kehitysavun ohella humanitaarisesta avusta voitaisiin korvamerkitä erikseen rahaa tasa-arvon edistämiseen. Sarkkinen painotti, että konfliktienkaan aikana naisten tarpeet eivät katoa mihinkään.

Perussuomalaisten Virtanen oli samoilla linjoilla Sarkkisen kanssa siitä, että Suomella on hyvä maine tasa-arvon edistäjänä.

”On tärkeää rohkaista naisia yrittäjyyteen ja vaikuttamiseen”, Virtanen kannusti.

Paneelissa keskustelleet päättäjät tuntuivatkin olevan kaikki yhtä mieltä siitä, että tasa-arvon edistäminen on Suomelle jatkossakin tärkeää.

Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä julkaistiin myös kansalaisyhteiskunnan raportti, joka pureutuu siihen, kuinka Suomelta sujuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ja missä on vielä parantamisen varaa. Tutustu raporttiin.