Ihmisiä maapallon ympärillä
Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Pääministeri Marin YK:n kestävän kehityksen kokouksessa: ”Tarvitsemme poliittista tahtoa ja rohkeutta toimia”

YK:n kestävän kehityksen forumin ministerisegmentin avauksessa korostettiin maailmanlaajuisen yhteistyön tärkeyttä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä tuen suuntaamista erityisesti vähiten kehittyneille maille ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Pääministeri Sanna Marin nosti key note -puheessaan esiin laajan yhteistyön merkitystä sekä kansainvälisesti että kansallisella tasolla. Suomen maaraportti kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä esiteltiin kansainväliselle yleisölle heti avajaistilaisuuden jälkeen.
Salla Peltonen
14.7.2020

YK:n pääsihteeri António Guterres nosti esiin hurjia lukuja maailman tilanteesta: yli 13 miljoonaa ihmistä on saanut COVID-19-tartunnan ja yli 560 000 heistä kuollut, 400 miljoonaa menettänyt työnsä kriisin seurauksena ja jopa 100 miljoonaa ihmistä on pahimmillaan vaarassa pudota takaisin äärimmäiseen köyhyyteen. ”Kriisi on vienyt meitä kauemmas kestävän kehityksen tavoitteista. Meidän pitää olla rehellisiä itsellemme. Olemme aliarvioineet solidaarisuuden merkityksen, emmekä ole investoineet riittävästi turvallisuuteen, koulutukseen, puhtaaseen veteen, sanitaatioon tai ilmastotoimiin”, Guterres totesi ja painotti erilaiset ihmiset ja yhteisöt kokoavan verkoston ja tehokkaan monenkeskisen järjestelmän tärkeyttä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja uuden, paremman normaalin rakentamisessa.

Nuorten edustajina tilaisuudessa puhuneet European Youth Forumin Tina Hočevar ja Africa Matters Initiativen Farai Lwandile Mubaiwan vaativat päättäjiä huomiomaan nuorten näkemykset ja ottamaan heidät mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen: ”Uuden normaalin tulee perustua oikeudenmukaisuuteen, solidaarisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Nuorten osallistuminen on välttämättömyys.”

Kestävä kehitys voidaan saavuttaa vain tiiviillä yhteistyöllä

Puheessaan pääministeri Marin kiitti YK:n pääsihteeri Guterresia järjen äänestä sekä selkeiden, eteenpäin katsovien suuntaviivojen määrittämisestä COVID-19-kriisin keskellä. ”Toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt parempia ratkaisuvaihtoehtoja kuin monenkeskiset instituutiot ja YK:n järjestelmä. Kriisiä ei pystytä ratkaisemaan kansallisilla, yksipuolisilla toimenpiteillä. YK:ta tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan”, Marin sanoi.

Hän painotti Agenda 2030:n, Pariisin ilmastosopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen merkitystä olennaisina työkaluina, tiekarttana, kestävämmän kriisistä toipumisen ja tulevaisuuden varmistamisessa. Suomelle Euroopan unioni on esimerkki siitä, miten yhteistyöllä saadaan aikaan tehokkaampia ratkaisuja. Kestävä kehitys vaatii toteutuakseen poliittisia päätöksiä, ilman niitä muutosta ei tapahdu. ”Meidän täytyy ottaa kaikki sidosryhmät mukaan työskentelemään yhdessä”, Marin painotti ja viittasi Suomen VNR-raportin valmisteluun. ”Kansalaisten osallistuminen ja aktiivinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää."  

Tasa-arvo kestävän tulevaisuuden ytimessä

Suomen tavoitteena on tulla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi yhteiskunnaksi vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Jo saavutetun kehityksen taustalla ja avaintekijänä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa Marin korosti pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin ja tasa-arvon merkityksen.

Maailman mittakaavassa myös Marin nosti esiin Agenda 2030:n keskeisen Leaving no one behind -periaatteen merkityksen kestävän kehityksen toimeenpanossa. Kriisit vaikuttavat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten vähemmistöryhmiin ja vammaisiin. Uhkana on, että jopa 40-60 miljoonaa ihmistä putoaa takaisin äärimmäiseen köyhyyteen, Marin viittasi YK:n pääsihteerin raporttiin kestävän kehityksen edistymisestä ja painotti kansalaisyhteiskunnan todella tärkeää roolia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tavoittamisessa.

Hän korosti myös sukupuolten tasa-arvon merkitystä: ”Niin kauan kuin naisten asemaa, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien osalta haastetaan, emme voi saavuttaa sukupuolten tasa-arvoa ja kestävää kehitystä." 

On korkea aika tehostaa kestävän kehityksen toimeenpanoa. Tarvitsemme poliittista tahtoa ja rohkeutta toimia”, Marin summasi.

Positiivisina edistysaskeleina kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa Marin nosti esiin kaupunkien roolin kasvun, valtiovarainministereiden sitoutumisen Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamiseen sekä sosiaalisten ja teknisten innovaatioiden elintärkeyden ratkaisujen löytämisessä ihmiskunnan haasteisiin.

Hyvinvointi luo pohjaa kestävän kehityksen edistämiselle

Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli ja tasa-arvo nousivat esiin myös Suomen raportin esittelyssä. ”Pärjäämme hyvin, koska yhteiskuntamme on erittäin tasa-arvoinen. Koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat kaikkien saatavilla”, Marin sanoi.

Suomi on edelläkävijä monissa kestävän kehityksen tavoitteissa erityisesti sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen saralla, mutta myös vakavia aukkopaikkoja löytyy. Suurimmat haasteet liittyvät suomalaisten kulutustottumuksiin, tuotantoprosesseihin, ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Suomessa on myös edelleen merkittäviä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita, kuten sukupuolittunut väkivalta ja sukupuolten väliset palkkaerot työmarkkinoilla.

”Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta esimerkiksi Euroopan unionin jäsenenä. Osallistumme kansainväliseen kriisienhallintaan ja tuemme kehittyviä maita. Silti emme ole pystyneet nostamaan virallisen kehitysavun määrää toivotulle tasolle”, Marin kertasi raportin keskeisimpiä löydöksiä.

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen kannusti puheenvuorossaan kaikkia maita rohkaisemaan kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen sekä vapaaehtoisten maaraporttien kokoamiseen.

Suomen opit VNR-raportin työstämisestä

Raportin esittelyn jälkeen Ruotsi, Norja, Sveitsi, Romania, Costa Rica ja alkuperäiskansojen yhteisö esittivät kysymyksiä Suomelle ja kommentoivat raportin sisältöä. Kommenteissa kansalaisyhteiskunnan osallistuminen raportin laatimiseen hallituksen rinnalla herätti kiinnostusta ja sen tuottamaa lisäarvoa kysyttiin.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vastasi, että raportin laajapohjaisella valmistelulla haluttiin ennen kaikkea lisätä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden omistajuutta ja osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Kansalaisyhteiskunnan osuuden valmisteluun osallistui yhteensä 57 toimijaa ja sen sisältö on täysin heidän kirjoittamaansa.

Mikkonen kiitti myös Sveitsin ja Mosambikin valtioita osallistumisesta Suomen raportin vertaisarviointiin. ”Sen kautta saimme tärkeää ulkoista palautetta raportin sisällöstä ja esimerkiksi Sveitsi huomautti kansallisten ja kansainvälisten toimenpiteiden epäsuhdasta raportissa”, Mikkonen kertoi. 

Nuorten osallistumiseen liittyvään kysymykseen Mikkonen kertoi Nuorten Agenda2030-ryhmästä, joka perustettiin pääministerin johtaman kestävän kehityksen toimikunnan alaisuuteen keväällä 2017. ”Edellisen VNR-raportin havaintojen perusteella koimme tärkeäksi antaa nuorille enemmän roolia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä ja kestävän kehityksen toimikunnan työn tukemisessa. Ruohonjuuritason työssä, kuten kouluissa, nuoret ovat parhaita kestävän kehityksen lähettiläitä, Mikkonen sanoi.

Alkuperäiskansojen yhteisön kysymykseen saamelaisten oikeuksien huomioimisesta Mikkonen vastasi vakuuttamalla, että Suomen hallitus on sitoutunut saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien edistämiseen ja raportoinut tehtävistä toimenpiteistä.

Tutustu Suomen Agenda 2030 -maaraporttiin ja katso raportin esittelyvideo.