Open Forum: Nicaraguassakin järjestöt syynäävät tuloksellisuuttaan

Kepa on tämän kevään aikana vetänyt kansalaisjärjestöjen tuloksellisuutta pohtivia työpajoja Suomessa. Sama prosessi polkaistiin käyntiin Nicaraguassa toukokuun puolivälissä.

Teksti: Toni Sandell

TONI SANDELL

Nicaragualainen järjestöväki pohti sekä toimintaympäristön että oman työn vahvuuksia ja puutteita.
Kolmisenkymmentä nicaragualaista kansalaisliikkeen työmyyrää on saapunut hotellin kokoushuoneeseen Chinandegan kuntaan.
”Paljon puhutaan työmme tehokkuudesta, mutta sillä mitataan vain rahan käyttöä. Meidän täytyisi alkaa keskittyä enemmän siihen, kuinka paljon saamme aikaan”, tiivistää paikallinen järjestöjyrä Ulma Esquivela päivän aluksi kuin huomaamattaan sen, mitä nyt haetaan.
Alustuksen tilaisuudessa pitänyt Adolfo Acevedo Kepan kumppanijärjestö Coordinadora Civilistä kannustaa osallistujia rehelliseen arviointiin. ”Olemmepa kuinka kriittisiä tahansa itseämme kohtaan, paremmin me sijoitumme kuin tämän maan hallitukset”, hän letkauttaa.
Ilmaiset lounaat on unohdettava
Järjestöjen tuloksellisuusprosessin (Open Forum for CSO Development Effectiveness) tavoitteena on puida, kuinka kansalaisliike voisi tehdä oman työnsä paremmin, mutta myös sitä, kuinka hallitus ja rahoittajat voisivat helpottaa järjestöjen tavoitteiden saavuttamista.
Kansainvälinen rahoitus Nicaragualle, sekä maan hallitukselle että järjestöille, on viime vuosina kärsinyt useita kolahduksia niin maan poliittisen kriisin, globaalin talouskriisin kuin avunantajien Afrikka-painotuksen takia. Uusimpana mutkana matkassa voi olla EU:n sisäinen kuohunta.
”Kuinka Kreikan kriisi tulee vaikuttamaan meidän rahoitukseemme”, pohtii eräskin osallistuja, jonka järjestö saa tukea Hollannista.
Vaikka rahaa tulisikin, osallistujat pitävät selvänä, että ilmaisia lounaita ei ole.
”Esimerkiksi Saksa tarvitsee täältä tiettyjä raaka-aineita omiin tehtaisiinsa, joten se tukee vaikkapa kaakaon tuottamista. Ei siinä välttämättä ole mitään pahaa, mutta olisi silti syytä avoimemmin selvittää nämä intressit ja taata, että ne ovat yhtenäiset Nicaraguan intressien kanssa ”, paikallisen kehityssäätiön edustaja Alfredo Torres toteaa.
Hankkeet muodin mukaan
Myös muut avun ehdollisuudet saavat huomiota.
”Muutamme työtämme sen mukaan, mikä on kulloinkin muodissa. Vastikään erään järjestön muuten loistava rahoitushakemus hylättiin lonkalta, koska tasa-arvonäkökulma ei näkynyt riittävästi papereissa”, arvostelee Adolfo Acevedo.
Alejandro Nuñez paikallisesta nuorisojärjestöstä puolestaan kokee, että avunantajien pitäisi seurata entistä paremmin työn tuloksellisuutta, sillä ”joskus projekteja käytetään ihan vääriin tarkoituksiin”.
Työpajassa on mukana myös Suomen suurlähetystön edustaja, joten Nuñez nostaa kissan pöydälle ja viittaa Suomen tukemaan ja Nicaraguan kuntaliiton vetämään hankkeeseen, jossa tuetaan nuorisotilojen toimintaa sekä nuorten äänen huomioimista päätöksenteossa.
”Hankkeella on hyvä tarkoitus, mutta nyt sitä käytetään hallituspuolueen vaalikampanjaan,” Nuñez arvostelee.
Puheyhteys hallitukseen löydettävä
Päivän aikana viriää vilkas keskustelu kansalaisyhteiskunnan roolista politiikan teossa. Politiikkaan vaikuttaminen koetaan tärkeäksi, jotta työn tulokset jäävät pysyviksi.
”Voidakseen vaikuttaa politiikkaan täytyy olla keskusteluyhteys hallituksen kanssa”, määrittelevät osallistujat yhden minimiehdon toimintaympäristölleen. Tällä hetkellä sitä ei ole muille kuin valtapuoluetta lähellä oleville järjestöille.
Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että hallituksesta riippumatta järjestöt voivat kuitenkin seurata vaikkapa koulutus- tai maaseutukehitykseen tarkoitettujen varojen käyttöä budjetissa ja tehdä parannusehdotuksia.
Yhtenä tuloksellisuusprosessin tavoitteena on vastata kysymykseen siitä, mikä nykyisessä toimintaympäristössä tukee kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Joku ehdotti, että Nicaraguan laeista saisi nykyään suotuisan pohjan vaikuttamistyölle.
”Vaikka lait ovatkin hyviä, niiden kirjaimista ei piitata pätkän vertaa, joten ne eivät hyödytä meidän työtämme”, väittivät toiset.
Myös omasta työstä löydettiin päivän mittaan parannettavaa, erityisesti toiminnan seurannassa ja tulosten arvioinnissa. Järjestöt ovat myös sitä mieltä, että niiden pitäisi tiedottaa omasta toiminnastaan tehokkaammin.
Open Forum for CSO Development Effectiveness -prosessin Suomen työskentelyn raportin luonnos on valmistunut ja kommentoitavissa 28.5. saakka. Kommentit pyydetään lähettämään perjantaihin 28.5. mennessä sähköpostitse Kepan järjestökoordinaattori Pauliina Saarekselle, pauliina.saares@kepa.fi. Lisätietoa ja raporttiluonnos Tuloksellisuusprosessi-sivulla.

Tuloksellisuusprosessi

Tavoitteena koota yhteen kansalaisliikkeiden näkemyksiä tuloksekkaan työn periaatteista ja sen mahdollistavan toimintaympäristön reunaehdoista sekä listata välineitä tuloksellisuuden mittaamiseksi.
Juuret valtioiden kehitysyhteistyötä puivassa Pariisin julistuksessa, johon vastatakseen yli 70 kansalaisjärjestöä eri puolilta maailmaa perusti vuonna 2008 kansalaisliikkeiden tuloksellisuusprosessin.
Kansalaisliikkeiden yhteinen prosessi tunnustettiin myös Accran konferenssin loppuasiakirjassa myöhemmin samana vuonna.
Suomessa järjestöjen näkemyksiä on kerätty yhteen Kepan koordinoimana huhtikuussa 2010 kahden päivän mittaisena työpajana järjestetyssä kansallisessa konsultaatiossa.
Nicaraguan maakonsultaatio koostuu kuudesta alueellisesta työpajasta sekä kansallisesta kolmipäiväisestä seminaarista 25-27.5. Kepa ja Suomen suurlähetystö tukevat prosessia.