Sam DCruz/Shutterstock
IPS — Lähes joka toinen viimeisen 60 vuoden aikana käydyistä sisällissodista on liittynyt luonnonvarojen – kuten timanttien, kullan, puutavaran, öljyn, maakaasun tai kaakaon – hallintaan, tai ainakin rahoitettu niiden tuotoilla, YK arvioi.
”Omarahoitteisiksi” luonnehdittuja selkkauksia on koetettu suitsia luonnonvarojen kaupan kieltävillä YK:n pakotepäätöksillä.
Global Witness -järjestön tuore raportti kuitenkin arvioi, että pakotteiden toteutus on jäänyt heikoksi ja vaikutuksiltaan tehottomaksi.
Pakotteista lipsutaan oman edun nimissä
Esimerkkinä raportissa mainitaan Kongon demokraattinen tasavalta, jonka luonnonvaroista käytäviin sotiin ovat 15 viime vuoden aikana osallistuneet lukuisat valtiot ja aseryhmittymät.
Vaikka YK:n turvallisuusneuvosto on tehnyt Kongoa koskevia pakotepäätöksiä, neuvoston jäsenvaltiot eivät ole niitä noudattaneet. Global Witnessissä alan tutkimusta johtavan Mike Davisin mukaan taustalla ovat yleensä kyseisten maiden omat taloudelliset ja poliittiset edut.
”Esimerkiksi Britannia on haluton rankaisemaan omia yrityksiään tai ärsyttämään liittolaismaitaan, kuten Ruandaa, joka hyötyy suuresti Kongon laittomasta kaupasta.”
Lepsuiluun pakotepäätöksissä vaikuttavat myös turvaneuvoston jäsenten heikko sitoutuminen pakotteisiin sekä olettamus, ettei kukaan kysele pakoterikkomusten perään, Davis jatkaa.
Kongon tapaus ei ole lajissaan ensimmäinen eikä valitettavasti jääne viimeiseksi, Global Witness arvioi.
Turvaneuvosto määräsi jo 1990-luvulla pakotteita Kambodzhan punakhmerien hallitsemalle puukaupalle ja Angolan Unita-sissien timanttikaupalle. Tällä vuosituhannella YK on puuttunut muun muassa Sierra Leonen, Liberian ja Norsunluurannikon selkkauksiin.
Veto-oikeus torpedoi pakotteet
YK:n laskelmien mukaan viimeisen 20 vuoden aikana kolmannes kaikista ja puolet Afrikan rauhanturvaoperaatioista on liittynyt konflikteihin, joita on rahoitettu luonnonvarojen kaupalla.
Global Witnessin mielestä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen luotu kansainvälinen järjestelmä toimii omarahoitteisissa sodissa heikosti, vaikka YK:n pakotteet sekä rauhanturvaaminen ja -rakennus teoriassa näyttävätkin tehokkailta.
”Tietyillä alueilla tapahtuneesta edistymisestä huolimatta kyse on yleensä sattumanvaraisesta päätöksenteosta ja valtavista puutteista voimavaroissa ja valvonnassa”, järjestö suomii.
YK:n 15-jäseninen turvaneuvosto on myös usein halvaantunut toimintakyvyttömäksi, kun jokin sen viidestä pysyvästä jäsenestä – Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Kiina tai Venäjä – on käyttänyt veto-oikeuttaan. Näin ovat estyneet muun muassa Burmaa, Palestiinaa ja Zimbabwea koskevat päätökset.
Kiina ja Venäjä torpedoivat Burman ja Zimbabwen pakotteet, kun taas länsimaat ovat aina suojelleet Israelia.
Myös syytä ”varovaiseen optimismiin”
Epäonnistumisista huolimatta Global Witnessin raportti listaa myös tapauksia, joissa kansainväliset pakotteet ovat toimineet tehokkaasti.
Tällaisiin esimerkkeihin kuuluvat muun muassa Angolan ja Sierra Leonen timanttikaupan ja Liberian puukaupan tyrehdyttäminen.
Mike Davisin mukaan tällainen kehitys antaa aihetta ”varovaiseen optimismiin”, jonka mukaan kansainvälinen painostus tehostuisi myös Kongossa.
Kongosta kännykkään
Kongon demokraattinen tasavalta kuuluu maailman suurimpiin tina- ja kobolttimalmin tuottajiin. Metalleja käytetään kulutuselektroniikan laitteissa. Lisäksi Kongosta kaivetaan monia muitakin mineraaleja, kuten kultaa, kuparia,timantteja, koltaania.
Kongon aseellista konfliktia ylläpitää lähinnä tinamalmin kaivu itäisessä Kongossa. Malmi kuljetetaan Kenian ja Tansanian satamiin ja laivataan Aasian suurille tinantuottajille, joilta se kulkeutuu juote- tai elektroniikkavalmistajille.
Muutama vuosi sitten Euroopan laajuinen kansalaisjärjestöjen MakeITfair-projekti lähetti 22 elektroniikkayhtiölle kyselyn niiden käyttämien metallien alkuperästä. Vain 12 yhtiötä vastasi kysymyksiin – Nokia ei vastannut. Ainoastaan Nintendolla oli antaa komponenttihankintaketjun kaikki nimet.