Kuvituskuva.
Uutinen

OECD:n kehitysapukomitea: Valtiot voivat tilastoida anteeksiannettavat lainat kehitysavuksi – ”Päätökseen liittyy riskejä"

OECD:n kehitysapukomitea päätti, että kehitysrahoittajat voivat tilastoida anteeksiannettavat tai uudelleen aikataulutetut lainat osaksi virallista kehitysapua.
Mika Niskanen
30.7.2020

Suomi ja muut kehitysrahoittajat voivat nyt antaa kehittyvien maiden lainoja anteeksi tai aikatauluttaa niitä uudelleen, ja tilastoida tämän jälkeen summat viralliseksi kehitysavuksi. Taustalla on OECD:n kehitysapukomitean tuore sääntömuutos heinäkuun lopulta.

Kehitysapukomitea toivoo päätöksen kannustavan rahoittajia anteeksiantamaan myöntämiään lainoja kehittyville maille, jos ne eivät kykene maksamaan lainaa takaisin. Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhion mukaan velkahelpotuksiin kannustaminen on sinänsä myönteinen asia, mutta päätökseen liittyy riskejä.

”Koronakriisin, eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää lisäapua. Nyt vaarana on se, että tätä lisäapua ei saada, kun valtiot voivat antaa lainan anteeksi ja laskea summan viralliseksi kehitysavuksi, vaikka yhtään senttiä uutta apua ei ole liikkunut”, Tenhio sanoo.

Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että velkahelpotusten tilastointi osaksi kehitysapua vähentää halua tukea kehittyviä maita koronakriisistä selviytymisessä. 25 kansalaisjärjestöä vetosivat ennen kokousta kehitysapukomitean jäseniin, jotta päätöstä olisi harkittu ja eri vaihtoehdoista olisi käyty keskustelua myös komitean ulkopuolella. Myös esimerkiksi eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen Eurodad-verkosto kritisoi päätöksen kanssa kiirehtimistä.

Kehitysapukomitea toivoo päätöksen vauhdittavan kehittyvien maiden lainojen anteeksiantamista koronakriisin keskellä. Useat maat ovat joutuneet ottamaan koronakriisin takia lainaa, ja esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vedonnut velkahelpotusten sekä maksuaikataulujen joustojen puolesta. Etenkin kaikkein hauraimmat ja köyhimmät valtiot ovat toivoneet lainojen anteeksiantoa.

”Päätös voi kuitenkin vähentää halua myöntää lisärahaa kehittyville maille esimerkiksi koronakriisin jälkihoitoon. Lähtökohtaisesti tarvitsemme velkahelpotusten lisäksi myös kehitysyhteistyötä, investointeja ja muun muassa yksityisen sektorin kehittämishankkeita”, Tenhio muistuttaa.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteen mukaan käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Summasta ollaan vielä kaukana: ulkoministeriön arvion mukaan Suomen määrärahat vastaavat tänä vuonna 0,45 prosenttia bruttokansantulosta. Esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska ylittävät tavoitteen.

OECD:n kehitysapukomitea koostuu 29 valtiosta sekä EU:sta – myös Suomi on komitean jäsen. Komiteassa ovat jäseninä maailman suurimmat kehitysavun antajat.