Nigerialaisen ERA-järjestön Philip Jakpor.
Philip Jakpor vieraili syksyllä Suomessa kouluttamassa toimittajia kehityskysymyksistä.
Kuva:
Mimosa Hedberg
Uutinen

Nigerialainen ympäristöaktivisti arvostelee: ”Suomi liikkuu ydinvoimassa toiseen suuntaan kuin muu Eurooppa”

Pitkän linjan nigerialaisen ympäristöaktivistin mielestä Suomi kulkee vaarallista tietä ydinvoiman kanssa. Rosatom hapuilee Suomen lisäksi myös Nigeriaan, jolle ympäristökatastrofit ovat turhankin tuttuja.
Mimosa Hedberg
24.11.2017

Ei ole ensimmäinen kerta, kun nigerialainen ympäristöaktivisti Philip Jakpor vierailee Suomessa. Neljä vuotta sitten hänet vietiin Talvivaaran kaivosalueelle, jossa mies kuvaili olevansa ”sokissa” – niin paljon Suomea koskettanut ympäristötuho muistutti Jakporin kotimaan ongelmia.

Jakpor on toiminut vuosia nigerialaisen Environmental Rights Action (ERA)- ympäristöjärjestön viestintäpäällikkönä. ERA on Maan Ystävien Nigerian organisaatio, ja se on tottunut toimimaan niin Nigerin suiston lohduttomilla öljytuhoalueilla kuin Lagosin vesikriisinkin parissa.

Nyt onnettomasta sähköverkostaan, pienestä sähköntuotantokapasiteetistaan ja jatkuvasti sähkökatkoksista kärsivä Nigeria hakee ratkaisua energiaongelmaansa venäläisestä ydinvoimasta, Rosatomista. Ja se jos mikä huolestuttaa Jakporia.

”Rosatomin aikaansaannokset ovat hyvin kyseenalaisia. Heidän kanssaan toimiminen on vaarallinen liitto. Kuten Nigerialla, myös teillä Suomessa on ympäristökatastrofeja kuten Talvivaara. Ettekä halua toista sellaista”, Jakpor varoittaa.

Rosatomilla vaikeuksia maailmalla

Venäjän valtiollinen ydinenergiayhtiö Rosatom on ainoita toimijoita, joka pystyy toimittamaan ydinvoimaloita avaimet käteen periaatteella. Se houkuttelee Nigeriaa, Afrikan väkirikkainta valtiota, joka kärsii jatkuvista sähkökatkoksista. Rosatom on tällä hetkellä tehnyt sopimukset kahdesta ydinvoimalasta Nigeriaan.

”Nigeriassa on ollut ongelmia hallita kaasuvoimaloitaan: välillä ne sammuvat tai niitä vandalisoidaan. Joten ydinvoimalat eivät tunnu yhtään paremmalta ratkaisulta. Toivoisimme puhdasta ja turvallista vaihtoehtoa”, Jakpor sanoo, viitaten tuuli- ja aurinkovoimaan.

Rosatomin kanssa tehdystä sopimuksesta on Jakporin mukaan ollut äärimmäisen vaikeaa saada Nigeriassa tietoa. ERA on lähettänyt voimalanrakennusalueille toimittajia jututtamaan paikallista väkeä, jotka eivät ole tienneet suunnitelmista mitään. Toimittajien kysymyksiin viranomaiset eivät suostu vastaamaan. Prosessista on alusta lähtien puuttunut läpinäkyvyys, Jakpor syyttää.

Rosatomilla on tiedettävästi ollut vaikeuksia ydinvoimaloidensa kanssa muualla maailmassa. Tieteiskirjailija Risto Isomäki kirjoitti pari vuotta takaperin Helsingin Sanomiin Rosatomin Intiaan rakentaman Kudankulamin ydinvoimalan haasteista, joista hän kehotti myös Suomea olemaan huolissaan. Voimala pysähtyi reilun vuoden aikana itsestään 14 kertaa.

Jakpor ihmetteleekin Suomen päätöstä ostaa uusi ydinvoimala Rosatomilta, kun maassamme on verrattain helppoa saada tietoa Rosatomin muista hankkeista – ainakin Nigeriaan verrattuna.

”Muu Eurooppa on jättämässä taakseen ydinvoimalat. Siksi mietinkin, miksi Suomen hallitus puskee uutta voimalaa? Suomi liikkuu ydinvoimassa toiseen suuntaan kuin muu Eurooppa.”

Öljykirouksen taakka

Nigeriaa on siunattu – ja toisaalta kirottu valtavilla luonnonrikkauksilla. Etenkin öljy on paljon puhuttu aihe, sillä maan musta kulta on tuonut rikkauksia vain harvalle, mutta toisaalta se on ruokkinut ahneutta ja korruptiota.

”Muissa maissa kuten Norjassa öljy on tuonut valtavaa hyvinvointia, kun taas Nigeriaa piinaa edelleen köyhyys”, Jakpor sanoo.

Samalla öljyn poraaminen on lisännyt Nigerian ympäristöongelmia, kuten saastumista, aavikoitumista ja rannikkoalueiden eroosiota. Silti Jakporin mukaan tavallisella kansalla on vain vähän sanomista hallituksen huonoihin valintoihin.

Niin sanottu luonnonvarakirous on jo pitkään tutkittu ja kiisteltykin ilmiö, eikä Nigeria suinkaan ole ainoa maa, jolla luonnon rikkauksia riittää, mutta varallisuus jakautuu silti vain muutamille. Kuten Jakpor mainitsee, Norja on kuuluisa esimerkki maasta, joka on onnistunut välttää kirouksen. Nyt tosin Norjassakin pohditaan ympäristösyihin vedoten, kannattaako öljybisnestä enää laajentaa.

Journalismi vahvistuu

Jakpor on taustaltaan journalisti. ERAn toiminnassa hän viehtyi ajatuksesta, että järjestöpuolella hän pääsee kuulemaan ja tapaamaan ihmisiä aivan ruohonjuuritasolla sekä tuomaan juuri heidän ääntänsä kuuluviin.

Nigerialaisessa journalismissa – ja etenkin ympäristöjournalismissa on miehen mielestä tapahtunut 10 vuodessa iso muutos.

”Ennen toimittajat kuuntelivat yritysten mustavalkoisia totuuksia ja kirjoittivat uutisia tiedotteiden pohjalta. Lisääntyneen tiedon ja koulutusten myötä toimittajat matkaavat nyt enemmän kentälle selvittämään asioita”, Jakpor kuvailee.

Edelleenkään journalismin vapauden mallimaa Nigeria ei ole, sillä Reporters without Borders -järjestön vuoden 2017 indeksin mukaan maa on tällä hetkellä sijalla 122 lehdistönvapaudessa. Silti edistystä on tapahtunut, ja yhdysvaltalainen Freedom House arvioi, että vuoden 2015 vaalit ovat johtaneet pieniin edistysaskeliin. Freedom Housen mukaan Nigerialla on värikäs ja monipuolinen mediakenttä, joka uskaltaa kritisoida hallituksen politiikkaa avoimesti.

Nyt on opittu kuuntelemaan monipuolisemmin myös eri sukupuolten edustajia ja ottamaan paremmin eettiset kysymykset huomioon, Jakpor listaa. ERAn toimintaa mukana on ollut kehittämässä ja tukemassa aktiivisesti suomalainen sananvapaustyötä tekevä Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes.

Silti läpinäkyvyydessä on vielä paljon tehtävää, kuten Rosatomin tapauksessakin on käynyt ilmi. Mutta keskustelua sentään käydään, ja se on jo edistystä.

”Olemme liikkuneet ajasta, jolloin kukaan ei kysynyt kysymyksiä, aikaan, jolloin journalistit oikeasti painostavat hallitusta ympäristöasioista.”