Nepalin uusi perustuslaki viivästyy

Suomessa viime viikolla vieraillut Nepalin presidentin kanslian valtuuskunta ei usko, että ensimmäistä demokraattista perustuslakia saadaan valmiiksi määräaikaan mennessä toukokuussa.

Teksti: Johanna Latvala

Lassi Palmujoki

Nepalin presidentin kanslian valtuuskunta vieraili viime viikolla Suomessa. Kuvassa presidentin lehdistöneuvonantaja Rajendra Dahal, lainopillinen neuvonantaja Surya Dhungel, toimittaja Johanna Latvala ja Baman Prasad Neupane.

Nepalin kymmenvuotinen sisällissota hallituksen joukkojen ja maolaiskapinallisten välillä päättyi vuonna 2006. Sitä seuranneiden rauhanneuvotteluiden aikana maa on virallisesti muuttunut kuningaskunnasta liittovaltiopohjaiseksi tasavallaksi.
Nepal on yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyökumppaneista, ja
tällä hetkellä Suomi tukee muun muassa meneillä olevaa rauhanprosessia,
demokratiakehitystä ja ihmisoikeuksia.
Vuonna 2008 valittu kansalliskokous laatii parhaillaan väliaikaisen perustuslain tilalle uutta perustuslakia, jonka on määrä valmistua tämän vuoden toukokuussa.
Yhteistyön tiimoilta Helsingissä viime viikon lopulla vieraillut Nepalin presidentin kanslian valtuuskunta oli yksimielinen siitä, ettei perustuslain valmistuminen määräaikaan mennessä ole todennäköistä.
Sodasta toipuvan maan haasteet
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun perustuslaki tehdään demokraattisessa hengessä, ja sen lisäksi maamme on yhä toipumassa sisällissodasta”, kertoi presidentin lainopillinen neuvonantaja Surya Dhungel. ”Eri osapuolilla on siten toisistaan äärimmäisen poikkeavat näkemykset, joita on vaikea yhdistää.”
Dhungelin mukaan kiistakysymyksiä ovat muun muassa liittovaltioiden määrä, hallituksen rakenne, vaalitapa ja oikeuslaitoksen riippumattomuus.
Näiden lisäksi haasteita aiheuttavat kansan monimuotoisuus ja siihen liittyvät identiteettikysymykset sekä kansalaisten perusoikeudet, kuten ihmisoikeudet.
”Ihmisoikeuksien kohdalla kiistaa aiheuttaa lähinnä se, mikä taho niiden toteutumista valvoo. Kaikki merkittävät ihmisten perusoikeudet on kuitenkin jo kirjattu perustuslakiin.”
Asia on Nepalissa hyvin tärkeä, sillä maassa on selvittämättä vielä sisällissodan aikaisetkin ihmisoikeusrikkomukset, joihin molemmat osapuolet ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyllistyneet. 
Perustuslain tavoitteena on siis paitsi lujittaa Nepalin nuorta demokratiaa, myös vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Maassa on lukuisia etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, jotka ovat aiemmin jääneet syrjään poliittisesta ja hallinnollisesta päätöksenteosta. Näiden vähemmistöjen oikeuksiin, samoin kuin naisten asemaan, uuden lain odotetaan tuovan parannuksia.
Lassi Palmujoki

”Ihmisoikeuksien kohdalla kiistaa aiheuttaa lähinnä se, mikä taho niiden
toteutumista valvoo. Kaikki merkittävät ihmisten perusoikeudet on
kuitenkin jo kirjattu perustuslakiin”, lainopillinen neuvonantaja Surya Dhungel (vas.) sanoo. Hänen vierellään lehdistöneuvonantaja Rajendra Dahal.

Mitä demokratia on?
Perustuslain valmistelu ei ole ollut helppoa. Neuvottelujen haastavuutta kuvaa presidentin lehdistöneuvonantaja Rajandra Dahalin mukaan se, että edes demokratian merkityksestä ei olla yksimielisiä.
”Demokratia on uutta maassamme, joten joudumme pohtimaan periaatteellisia ideologisia kysymyksiä, kuten mitä demokratia ylipäänsä on”, Dahal totesi.
”Siinä missä osa puolueista lähtee modernista demokratia-ajattelusta, toiset perustavat käsityksensä demokratiasta vuosisatojen takaisille perinteisille näkemyksille, ja jotkut taas sille, mitä Mao sanoi 1950-luvulla.”
Kyse on siis kompromisseista. ”Liberaalit eivät ole valmiita hyväksymään maolaisten demokratiakäsitystä, mutta maolaiset ovat tärkeä osapuoli rauhanprosessissa, joten heidän näkemyksiään ei voi jättää huomiotta.”
Dahal ei ole kuitenkaan huolissaan perustuslakiprosessin viivästymisestä sinänsä, kunhan neuvotteluita käydään.
”Neuvottelut jatkuvat välillä kiivaina, välillä rauhallisempina. Prosessi vie oman aikansa. Hälyttävää sen sijaan on, jos neuvotteluissa turhaudutaan ja ne lopetetaan.”
Dahalin mukaan se ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, sillä kaikki ryhmittymät odottavat uudelta perustuslailta paljon.
”Maassamme vallitsee jonkinlainen euforia, jokainen haluaa saada äänensä kuuluviin”, kertoi Dahal.
Koulutussektoriin täytyy panostaa
Koulutuksen parantaminen on yksi maan suurista tulevaisuuden haasteista. Valtuuskunta oli yhtä mieltä siitä, että koulutuksen taso Nepalissa on surkea. Erityisesti tyttöjen koulutukseen ei ole panostettu, vaikka se auttaisi poistamaan monia kulttuurisia ongelmia Nepalissa.
Rajandra Dahalille koulutusasiat ovat tuttuja. Hän on ollut mukana perustamassa opettajille suunnattua Shikshak-lehteä ja kirjoittaa siihen yhä. Hänen mukaansa ilmainen perusopetus ei vielä takaa koulutusta.
”Monissa kouluissa ei ole liitutauluja, oppikirjoja eikä pulpetteja. Opettajat ovat yleisesti itsekin huonosti koulutettuja, ja oppilaita saattaa olla yhdessä luokassa 50-60.”
Viime vuosina tilanne on parantunut hieman kansainvälisten järjestöjen avun myötä.
”Tällä hetkellä noin 30 prosenttia opettajista saa palkkansa avustusjärjestöiltä. Se ei kuitenkaan ole kestävä tie”, Dahal muistuttaa.
Koko koulutusjärjestelmä tarvitsisi valtuuskunnan mukaan perusteellisen uudistuksen, vaikka erityisesti yliopistokoulutuksessa on jo tapahtunut edistystä.
”Nykyään on enemmän yliopistoja – on lääketieteellistä ja insinöörikoulutusta sekä yksityisiä yliopistoja. Mutta pääasiallisesti myös peruskoulun jälkeinen koulutusjärjestelmä on tehoton eikä vastaa sen koommin kansalaisten kuin maankaan tarpeisiin”, kritisoi puolestaan Dhungel.
Läskillä lukutaitoa nälkäisille
Voisiko suomalaisten ylipaino edistää nepalilaisten koulutusta? Parhaillaan Suomessa käynnissä oleva Läskillä lukutaitoa -kampanja, jossa suomalainen yksityishenkilö maksaa jokaisesta suomalaisten pudottamasta kilosta 15 euroa Nepalin opettajankoulutuksen kehittämiseen, tuli vieraille iloisena uutisena.
”Tämä on hienoa. Rahaa Nepalin opetussektori toden totta tarvitsee. Kampanja myös osoittaa, että aina voi keksiä uusia tapoja auttaa”, sanoi Dhungel.
Sinänsä kampanjaan sisältyy se surullinen vastakkainasettelu, että siinä missä suomalaisten terveyttä halutaan edistää ylipainoa vähentämällä, nepalilaisten ongelma on ruoan puute. YK:n ruokaohjelman (WFP) mukaan lähes puolet alle viisivuotiaista on aliravittuja, ja koko väestöstäkin 17 prosenttia. Tämän lisäksi ruoan hinta on noussut monille liian korkeaksi.
Nepalilaisseurueessa oli mukana myös International IDEA:n (Institute for Democracy and Electoral Assistance) ohjelmapäällikkö Leena Rikkilä Kathmandusta, joka itsekin osallistuu painonpudotuskampanjaan.
”Seuraamme tarkkaan Leenaa ja katsomme, paljonko hän saa pudotettua”, vieraat kiusoittelivat – ja suuntasivat tapaamisen päätteeksi lounaalle läheiseen nepalilaiseen ravintolaan.
Lisää tietoa aiheesta
Tutustu Läskillä lukutaitoa -kampanjaan.