Paul Okumu puhumassa Tiedekulmassa.
Paul Okumu puhumassa Tiedekulmassa.
Uutinen

Neljä näkökulmaa Afrikan, EU:n ja Suomen suhteiden tulevaisuuteen

Afrikka ja sen kehitys ovat monella tapaa vaa’ankieliasemassa maailman tulevaisuuden suhteen. Ei siis ihme, että eri toimijoiden kiinnostus Afrikkaa kohtaan on noussut viime vuosina. Millaisia ovat Suomen ja EU:n uudet Afrikka-strategiat ja kenen ehdoilla niitä laaditaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Tiedekulmassa Financing for Sustainable Development in Africa -tilaisuudessa.
Enni Saikkonen
11.11.2019

Keskustelu Afrikan, EU:n ja Suomen yhteistyöstä veti täyden yleisön Tiedekulmaan. Paneelikeskustelua alustivat ulkoministeriön valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ja Africa Platformin sihteeristön päällikkö Paul Okumu. Paneelikeskustelussa mukana olivat kansanedustaja Saara-Sofia Sirén, kehitystutkimuksen lehtori Gutu Wayessa, tutkija Leena Vastapuu, EK:n neuvonantaja Jannika Ranta ja ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikönpäällikkö Katja Ahlfors.

Uusi Afrikka-strategia valmistuu ensi vuonna

Suomi aloittaa tammikuussa uuden Afrikka-strategian kirjoittamisen, kertoo ulkoministeriön valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ovat vahvasti mukana uuden strategian luonnissa.

”Järjestöillä on ymmärrystä ja hyvät suhteet ruohonjuuritason toimijoiden kanssa Afrikassa. Tälle osaamiselle tulee olemaan paljon tarvetta uuden strategian luomisessa”, Sumuvuori summaa.

Suomalaisten järjestöjen lisäksi prosessissa halutaan kuulla myös afrikkalaisia järjestöjä.

”Usein keskustellaan ainoastaan Afrikan maiden hallituksien edustajien kanssa. On hienoa, että nyt halutaan aidosti osallistaa ja kuulla myös kansalaisyhteiskuntaa ja tavallisia kansalaisia”, Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio sanoo.

Tavoitteena on, että strategia valmistuu vuoden päästä joulukuussa.

Verotus iso rooli kehityskysymysten ratkaisussa

”Luonnonvaroissa mitattuna Afrikka on maailman rikkain maanosa. Miksi Afrikka on silti edelleen maailman köyhin maanosa”, kysyy Paul Okumu.

Afrikkalaisten ja eurooppalaisten maiden välillä on käytössä kaksinkertaisen verotuksen estäviä sopimuksia. Niiden tavoitteena on, ettei esimerkiksi yrityksen toimintaa veroteta kahdessa maassa, mikä on tärkeää yritystoiminnan näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin Okumun mukaan sitä, että Afrikassa tapahtuvasta eurooppalaisesta yritystoiminnasta 67 prosenttia ei veroteta missään.

”Käytännössä Afrikan luonnonvarat kuljetetaan edelleen muualle jalostettavaksi, ja yritykset eivät maksa veroja Afrikkaan”, Okumu sanoo.

Okumun mukaan kehitysapua ei Afrikassa tarvita, jos verotus saadaan kuntoon. Ongelmaksi on muodostunut myös se, että verotukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään OECD:ssa, jonka jäsenet ovat enimmäkseen rikkaita länsimaita. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi siirtää verotuskysymysten käsittely YK:n alaisuuteen.

EU:n tavoitteena aito kumppanuus

Turkilla on 42 suurlähetystöä Afrikassa, ja Kiina investoi Afrikkaan jatkuvasti. Tämä ei ole ihme, sillä Afrikasta on tulossa suurin yksittäinen kauppa-alue maailmassa. Myös Venäjän äskettäinen Afrikka-kokous sai paljon mediahuomiota. Venäjä kehittää kauppakumppanuuksia Afrikkaan pitkälti Neuvostoliiton aikaisen sotilaallisen yhteistyön pohjalle.

Sumuvuori muistuttaa, että Suomen Afrikka-strategian keskiössä ei ole pelkästään kehitysyhteistyö – kyseessä ei ole kehitysstrategia, vaan kumppanuusstrategia. Siksi uuden strategian pitää olla koko hallituksen, ei vain ulkoministeriön agendalla.

Myös ulkoministeriön Katja Ahlfors muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole yksittäisten valtioiden päämääriä. Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät nimenomaan yhteistyötä ja kumppanuutta, eivät valtioiden oman edun tavoittelua.

"Toisin kuin monilla vanhoilla EU:n jäsenmailla, Suomen ja Kroatian kaltaisilla Euroopan mailla ei ole siirtomaakauden tuomaa mainetaakkaa Afrikassa, ja siksi Suomen Afrikka-strategiassa kannattaa hyödyntää ennen kaikkea suomalaisten omia kokemuksia eri Afrikan maista, ei EU:n olemassaolevia strategioita ja poliittisia sopimuksia”, Tenhio kuitenkin toteaa.

Afrikka-mielikuvan päivitys 2010-luvulle

"Mitä jos osana Afrikka-strategiaa myös lisättäisiin Afrikka-tietoutta Suomessa", ehdottaa tutkija Leena Vastapuu.

Ei riitä, että tietoisuuden lisääntyminen on tavoitteena vain Afrikassa, vaan myös meidän täytyy päivittää käsityksemme Afrikasta 2010-luvulle.

”Meidän on tärkeää päästä eroon yksipuolisesta Afrikka-näkemyksestämme”, Vastapuu toteaa.

Suomessa asuvien afrikkalaistaustaisten ammatillista ja kulttuurista osaamista ei ole osattu riittävässä määrin hyödyntää suomalaisessa Afrikka-keskustelussa. Siirtolaisuus on yksi tulevaisuuden megatrendeistä, ja kokemusasiantuntijoille tulee antaa ääni, kun siirtolaispolitiikkaa päivitetään.