Naistutkijat: Ilmastonmuutos voi lisätä tasa-arvoa eteläisessä Afrikassa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa enemmän naisten kuin miesten elämää, tutkijat arvioivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Toisaalta sen tuomat haasteet voivat myös parantaa naisten yhteiskunnallista asemaa.

Teksti: Eeva Eronen

Eeva Eronen
”Naiset käyttävät miehiä enemmän aikaa ruuan, polttopuiden ja juomaveden hankkimiseen, ja ilmastonmuutos tekee siitä kaikesta vaikeampaa”, sanoo ympäristötieteiden tohtori Agnes Babugura.
”He sanovat, etteivät voi vain istua ja katsella, kun heidän lapsensa ovat nälkäisiä, vaan että heidän on pakko keksiä jotakin”, ympäristötieteiden tohtori Agnes Babugura kuvasi keskiviikkona naisten asennetta kuivuudesta kärsivillä alueilla eteläisessä Afrikassa.
Kööpenhaminan ilmastokokouksen varjokonferenssissa Klimaforumissa puhuneen tutkijan mukaan miesten asenteet saattavat olla hyvinkin toisenlaisia, jos vanhan elikeinon harjoittaminen käy vaikeaksi.
”Yksikin sanoi minulle, että on hirveän turhauttavaa olla kotona ja katsella vaimoa, joka yrittää niin kovasti hankkia jotakin, mistä tehdä lapsille ruokaa”, Babugura paukutti.
Hänen mukaansa asiaa ei helpota se, että miehet yrittävät usein parantaa turhautumistaan juomalla tai juoksentelemalla muiden naisten perässä.
Vaikeudet kasautuvat naisille…
Otetaanpa askel taaksepäin. Babugura on osa tutkimusryhmää, joka selvitti, vaikuttaako ilmastonmuutos samalla tavoin naisten ja miesten elämään eteläisessä Afrikassa.
Maailmanpankin mukaan eteläisen Afrikan väestöstä jopa 96 prosenttia on riippuvaisia maataloudesta. Se tekee väestön erittäin haavoittuvaiseksi ilmastonmuutokselle, etenkin sen aiheuttamalle kuivuudelle. Lisäksi köyhällä väestöllä ei ole juurikaan keinoja vastata muuttuvaan ilmastoon.
Naistutkijoiden ryhmä teki kenttätutkimuksia Namibiassa, Mosambikissa, Botswanassa ja Etelä-Afrikassa. Tutkijat painottivat, että Saharan eteläpuolisen Afrikan ongelmat ovat moninaisia, ja että ilmastonmuutoksen vaikutuksia on hankalaa selkeästi erottaa muista vaikeuksista.
Ongelmien yhteenkietoutuneesta luonteesta huolimatta tutkimusryhmälle tuli selväksi, että ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus aiheuttaa enemmän päänvaivaa naisille kuin miehille.
Tämä johtuu siitä, että naiset ovat perinteisesti vastuussa ruuan, juomaveden ja polttopuiden hankkimisesta perheelle, kun taas miehet pitävät huolta rahan tienaamisesta muita tarpeita varten.
Tutkijoiden mukaan muutokset voivat pahentaa epätasa-arvoa miesten ja naisten välillä, ja etenkin köyhät ja yksin elävät naiset ovat heikoilla.
”Lisäksi miehet saavat helpommin rahoitusta parempien kalastusvälineiden tai kehittyneempien maanviljelysmenetelmien käyttöönottoon kuin naiset”, botswanalaisen ympäristö- ja politiikan tutkimuslaitoksen johtaja Kulthour Omari kuvasi.
…mutta tarjoavat myös toivoa
Toisaalta vaikeudet voivat myös tukea naisten sosiaalista asemaa ja johtaa siihen, että naiset alkavat ensimmäistä kertaa elämässään ansaita rahaa.
Tutkijoiden mukaan naiset ovat luovia ja tarmokkaita alkaessaan etsiä maanviljelykselle vaihtoehtoisia tapoja ruuan pöytään tuomiseksi. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa tutkimusryhmän haastattelemat naiset olivat ostaneet kännyköitä ja alkaneet myydä puheaikaa kaduilla. Toiset taas olivat ryhtyneet muun muassa vihannesten jälleenmyyjiksi tai autojen pesijöiksi.
Välillä yrittäminen johti myös ikäviin seurauksiin, kuten prostituutioon. Lisäksi oluen paneminen, joka joillain alueilla oli yleistynyt, toi rahaa tekijöilleen mutta aiheutti ongelmia yhteisölle alkoholin lisääntyneen kulutuksen myötä.
Maanviljelyksen ja kalastamisen hankaloitumisen lisäksi naisia on ajanut uusien elinkeinojen pariin se, että yhä useammat ja nuoremmat miehet lähtevät ulkomaille etsimään työtä. Tällöin naisten on ollut pakko alkaa ansaita perheelle rahaa.
Naisten asema huomioitava avussa
Muuttuva tilanne on alkanut vaikuttaa naisten asemaan perinteisesti miesvaltaisessa yhteiskunnassa, tutkijat sanoivat.
”Naiset pitää nähdä enemmän toimijoina kuin uhreina ilmastonmuutoksesta puhuttaessa”, Babugara painotti.
”He ovat alkaneet yhä enemmän ottaa osaa päätöksentekoon omaa elämäänsä koskevissa asioissa.”
Babuguran mukaan alueen kulttuuri on kuitenkin niin mieskeskeinen, että naisten pääsy täysvaltaisesti mukaan päätöksentekoon vaatisi rankkoja muutoksia.
Tutkijoiden mukaan naisten tarmokkuus pitää huomioida nykyistä paremmin kehityspolitiikassa – myös silloin, kun puhutaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Yksi keino naisten tukemiseen olisi rahoitusmahdollisuuksien helpottaminen esimerkiksi mikrolainojen avulla.
Lisäksi naisia tulisi kannustaa osallistumaan päätöksentekoprosesseihin. Tutkijat huomauttivat, että se voisi lisätä tasa-arvon lisäksi myös tuottavuutta – onhan hölmöä, että esimerkiksi luonnonvarojen käytöstä maatalousyhteisöissä päättävät perinteisesti miehet, jotka eivät maata viljele.

Lisää tietoa aiheesta
Kepan uutinen:
Onko Suomen ilmastoraha ”uutta” vai ”vanhaa”?Kepan uutinen:
Vaihtoehtofoorumissa vaadittiin täyskäännöstä ilmastoneuvotteluihin

Kepan uutinen:
Onko tanskalainen Samsøn saari ratkaisu ilmasto-ongelmiin?
Kepan uutinen: Öljylobbaus jarruttaa USA:n ilmastopolitiikkaa
Kepan uutinen:
Etelän järjestöt: Ilmastoraha ei ole apua vaan velanmaksua