Filippiiniläinen aktivisti Mae Buenaventura.
Mae Buenaventura ajaa sinnikkäästi taloudellista tasa-arvoa Filippiineillä ja muualla Aasiassa. Kuva: Mae Buenaventura ajaa sinnikkäästi taloudellista tasa-arvoa Filippiineillä ja muualla Aasiassa.

Naiset ovat kansainvälisen verokeplottelun suurimpia sijaiskärsijöitä

On yleisesti tiedossa, että suuryritysten verovälttelyn vuoksi kehitysmaista virtaa valtavasti pääomaa rikkaisiin maihin. Se, miten epäoikeudenmukainen veropolitiikka vaikuttaa kohtuuttomasti juuri naisiin, on vähemmän puhuttu ongelma.

Teksti: Mimosa Hedberg Kuva: Mimosa Hedberg

Suuryritysten verovälttelyn vuoksi kehitysmaista virtaa valtavasti pääomaa rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin, eräiden arvioiden mukaan lähes tuhat miljardia dollaria vuodessa.

Tämänhetkiset kansainväliset lait ja säädökset sallivat monikansallisten yhtiöiden hyötyä epäoikeudenmukaisesta veropolitiikasta. Kun verotulot eivät mene sinne, minne pitäisi, kärsivät eniten juuri yhteiskunnan heikoimmat, joiden peruspalveluille ei riitä rahaa valtion kirstusta.

Kohtuuttoman suuri vaikutus epäoikeudenmukaisella veropolitiikalla on etenkin naisiin. Filippiiniläinen pitkän linjan aktivisti ja veroasiantuntija Mae Buenaventura Asian People’s Movement on Debt and Development (AMPDD) -järjestöstä on kampanjoinut aiheen parissa jo vuosia.

”Sukupuolten välinen tasa-arvo ei voi loistaa poissaolollaan taloudellisen oikeudenmukaisuuden kamppailussa”, Buenaventura sanoo Kepan haastattelussa.

Hän vieraili Suomessa aiemmin tänä vuonna kansainvälisessä Financial Transparency -konferenssissa, jota Kepa oli mukana järjestämässä.

Verokilpailu kostautuu heikoimmille

Aasiassa tapahtuu paljon kehityksen saralla: monien maiden talous kasvaa kohisten, mutta samalla kasvaa myös eriarvoisuus.

AMPDD on alueellinen liittouma, jonka toiminnan alkuperäinen painopiste oli kehitysmaiden kohtuuttomassa velkataakassa. Sittemmin se on laajentanut toimintaansa myös kampanjointiin muun muassa luonnonvarojen, peruspalveluiden sekä vero-oikeudenmukaisuuden puolesta.

Ja jälkimmäinen on juuri Buenaventuran erikoisalaa. Hän on kampanjoinut veroasioiden parissa jo 1990-luvulta lähtien, ennen kuin kysymyksestä tuli suuri kehitysalan trendi.

Buenaventura mielestä verokysymys pitää nähdä osana isompaa julkisen rahan kokonaisuutta.

”Siihen liittyy laittomien päävirtojen ongelma sekä se, kuinka kansallisia resursseja rapautetaan myös erilaisten verosopimusten ja -houkuttimien kautta. Alueellamme vallitsee alhaisen verokilpailun trendi: yritysten verotusta lasketaan jatkuvasti, kun taas regressiivisiä veroja kuten arvonlisäveroa nostetaan.”

Logiikka on selvä: kun yrityksiltä saatavat verotulot eivät riitä, on tuloja haettava muualta. Ja korkea regressiivinen verotus vaikuttaa vahvasti juuri naisiin.

”Köyhien tuloluokkien naiset eivät ehkä ymmärrä miljoonista tai miljardeista dollareista, mutta sen he ymmärtävät, että kontrasti heidän elämäänsä on jyrkkä”, Buenaventura sanoo, ja jatkaa:

”He kysyvät, miksi näin on: meillä ei ole varaa kunnon aterioihin tai lääkkeisiin, työpaikkamme ovat vaakalaudalla eivätkä lapsemme pääse käymään koulujaan loppuun. Tällä tasolla he ymmärtävät, että nämä valtavat rahavirrat pitää saada ohjattua paremmin heidän tarpeisiinsa.”

Arvonlisäveron korotukset iskevät naisiin

Buenaventura tekee paljon töitä paikallisten naisjärjestöjen kanssa, ja naisille on usein haastavaa selittää verokysymyksiä. Yksi syy on vaikea termistö, sillä monia talouden käsitteitä ei ole olemassa paikallisilla kielillä.

”Yksinkertaisesti sanottuna he eivät ymmärrä asiaa, joka satuttaa juuri heitä eniten.”

Toinen syy on korruption historia, veroviranomaisiin ei ole luottoa.

Aasiassa työmarkkinoilla toimii valtava epävirallinen sektori, jolle juuri naiset usein työllistyvät. He saattavat myydä banaaneja tai pitää pientä ruokakojua. Juuri he ovat työssään riippuvaisia vaikkapa öljyn tai sokerin hinnasta, joihin ALV-korotukset iskevät selkeimmin.

”Vaikka naiset eivät maksaisi matalan tulotason töistään esimerkiksi tuloveroa, me yritämme kertoa heille, että he ovat silti veronmaksajia. Koska valtio on yhä enemmän riippuvainen erilaisista regressiivisistä veroista taatakseen tulonsa.”

Ongelmana Buenaventuran mukaan on, etteivät virkamiehet eivätkä poliitikotkaan ymmärrä, kun tekevät syrjivää politiikkaa. Jos arvonlisävero on 12 prosenttia kaikille, miten se vaikuttaa muka naisiin enemmän kuin miehiin?

”Silloin on muistutettava, että naiset tekevät hyvin erilaisia töitä kuin miehet. Syrjintä tapahtuu rakenteissa.”

Naisia syrjiviä lakeja, avioero kielletty

Filippiinien suurin uskonto on katolinen kirkko, olihan maa satoja vuosia Espanjan hallinnossa. Historian peruja ovat myös takapajuiset lait, joista osa asettaa naiset hyvin eriarvoiseen asemaan miehiin verrattuna.

Filippiinit on ainoa maailman maa, jossa avioero ei ole sallittua. Myös tällä on suora vaikutusta verotasa-arvoon. Buenaventura kertoo edelleen vallalla olevasta ja syrjivästä laista, jonka mukaan vain miehet voivat hakea verovähennyksiä itselleen ja vaimolleen.

”Jos pari eroaa – enkä tarkoita avioeroa, koska se ei ole sallittua – naiselle käy todella vaikeaksi verohelpotusten saaminen, koska miehen on autettava tässä. Tilanne voi kääntyä naiselle hyvin vihamieliseksi.”

Talouteen liittyviä syrjiviä lakeja on myös muualla Aasiassa. Buenaventuran mukaan lait vaikuttavat suoraan siihen, miten naiset nähdään työmarkkinoilla ja miten heitä verotetaan.

”Määrittely on selvä: mies nähdään perheen tienaajana, ja naisen paikka on kotona.”

Diktaattorista toiseen

Buenaventura on työskennellyt ihmisoikeuksien ja tasa-arvokysymysten parissa jo diktaattori Ferdinand Marcosin aikoina. Nyt Filippiineillä puhaltavat jälleen hyytävät tuulet Rodrigo Duterten astuttua valtaan viime vuonna.

Populistinen presidentti on aloittanut raakalaismaisen huumeiden vastaisen sodan, mutta myös muita isoja muutoksia on pöydällä, kuten suuri verouudistus sekä isoja infrastruktuuriprojekteja pitkälti Kiinan kanssa. Projekteja, jotka työllistävät pääosin kiinalaisia ja Filippiinien rikkaampaa väestönosaa, syyttää Buenaventura.

Monia huolestuttaa ennen kaikkea kansalaisyhteiskunnan kapeneva tila.

”Kansalaisyhteiskuntamme on elänyt edellisen diktaattorin ajan, jolloin keinot olivat vieläkin rankempia. Minun ikäiseni ihmiset muistuttavat nyt nuorempia aktivisteja, että älkää unohtako sitä aikaa. Me emme saa sallia uutta sotatilalakia emmekä fasismin paluuta.”

Mitä naiset oikeasti tarvitsevat?

Buenaventura ei pidä seksistisestä tavasta, jolla Duterte puhuu naisista, mutta silti hän muistuttaa, että tasa-arvokysymyksissä ollaan tultu jo pitkä matka maailmanlaajuisesti. Aihe on nyt kasvavassa määrin pöydällä.

Nyt hän toivoo, että myös talouskysymyksiä onnistuttaisiin arvioimaan yhä enemmän tasa-arvon näkökulmasta. Ja ennen kaikkea ihmisoikeuksien näkökulmasta.

”YK perustelee asiaa usein tilastoilla: kun naisilla on laajemmat oikeudet, myös talous kasvaa. Itse en haluaisi käyttää tätä argumenttia.”

”Minusta lähtökohtaisesti ihmisillä on oltava tiettyjä oikeuksia, tuovat he jotain talouteen tai eivät. Tässähän periaatteessa vaaditaan naisia todistamaan hyötynsä, jotta he saisivat enemmän oikeuksia.”

Siksi Buenaventura tekee jatkossakin työtä sen eteen, että naisten oikeudet turvattaisiin lailla. Ja ennen kaikkea haavoittuvimmissa asemissa olevien naisten tarpeet huomioiden.

”Emme halua verrata naisia miehiin, emmekä siis sanoa, että naiset tarvitsevat samat oikeudet kuin miehet. Sen sijaan on kysyttävä, mitä naiset oikeasti tarvitsevat.”

,

Sanottua naisista ja laittomista pääomavirroista

Näin aiheesta keskusteltiin Financial Transparency -konferenssissa Helsingissä.

”Voi hyvin olla, että olemme astumassa uudelle globaalin yritysvallan ajalle. Kun katsotaan taloutta, Kanada enää vaivoin peittoaa Walmartin. Yyritysten pääoma voi pian ohittaa valtioiden pääoman. Ja naiset ovat niitä, jotka maksavat korkean hinnan tästä orastavasta muutoksesta.” – Kathleen Lahey, Queen’s Universityn oikeustieteen professori

”Jos saamme vapautettua resurssit, jotka valuvat nyt laittomiksi pääomavirroiksi, ne voivat mennä suoraan naisten voimaantumiseen.” – Mae Buenaventura, AMPDD-järjestön koordinaattori

”Ihmisoikeudet ovat enemmän kuin vain kivaa kieltä. Ne ovat kokoelma sitovia normeja. Nämä sopimukset ovat velvoitteita valtioille toimia.” – Ignacio Saiz, Center for Economic and Social Rights -keskuksen johtaja

”Ison yleisön mukaan saaminen on keskeistä, ei vain niiden ihmisten, joilla on tekninen tietotaito.” – Betsy Apple, Open Society Justice Initiative -järjestön vaikuttamistyön johtaja