Työpaja Nairobin innovaatioviikoilla.
Nairobin innovaatioviikon työpajassa ratkottiin kehityshaasteita varhaiskasvatuksesta uusiutuviin energialähteisiin
Kuva:
Willis Ojiambo
Uutinen

Nairobin innovaatioviikolla haettiin kumppanuuksia pitkän tähtäimen kehitykseen

Nairobin innovaatioviikon lasten oikeuksien työpajassa ratkottiin kehityshaasteita yhteistuumin järjestöjen, tutkijoiden ja yritysten kanssa.
Mirka Kartano
12.6.2019

Keniasta on viime vuosina kasvanut kansalaisjärjestöjen ja yritysten välisen yhteistyön keskus. Maasta löytyy jo lähes kaikkien kansainvälisten kehitysjärjestöjen aluetoimistot sekä teknologiaosaamista, mikä kiinnostaa etenkin suomalaisia yrityksiä. Jotain innostuksesta kertoo myös Nairobissa parhaillaan järjestettävä innovaatioviikko, joka tuo yritysmaailmaa, järjestöväkeä ja tutkijoita yhteen jakamaan ideoita ja luomaan uusia kumppanuuksia.  

”Maailma on entistä monimutkaisempi, joten ratkaisuja ongelmiin täytyy löytää yhdessä. Kaikki hyötyvät, kun toimimme yhdessä”, totesi Suomen Nairobin suurlähetystön päällikön sijainen Ramses Malaty avajaispuheessaan tiistaina. 

Yhteiskehittämisellä uusia oivalluksia   

Ensimmäistä kertaa innovaatioviikolla mukana ollut Pelastakaa Lapset järjesti tiistaina yhteistyössä Business Finlandin kanssa yhteiskehittämistyöpajan, jossa ratkottiin Kenian ja Somalian maatoimistojen valitsemaa viittä kehityshaastetta varhaiskasvatuksesta uusiutuviin energialähteisiin. Nairobiin järjestö innostui lähtemään sen pitkäaikaisen kumppanin, Business Finlandin houkuttelemana, sillä tavoitteet matkalle olivat selkeät. 

”Haluamme lisätä ymmärrystä Itä-Afrikan kontekstista ja alueen haasteista lasten oikeuksiin liittyen sekä löytää uusia kontakteja. Toiveissa on myös jonkinlaisen yhteisen aihion löytyminen yhdessä yritysten ja maatoimistojen kanssa”, listasi Pelastakaa Lasten yrityskumppanuustyötä johtava Reeta Partanen

Alueelliset erityispiirteet tulivat yhteistyömahdollisuuksia tunnusteleville suomalaisyrityksille päivän aikana tutuiksi, ja merkittävimmät oivallukset syntyivätkin yhteiskehittämisprosesseissa paikallisten kanssa.  

”On arvokasta kuulla ongelmista joltakin, joka on nähnyt ne omin silmin. Kiinnostavia huomioita oli esimerkiksi, kuinka Somaliassa on peräti kolme eri opetussuunnitelmaa tai miten vaikeaa voi olla edistää lasten koulutusta, mikäli vanhemmat eivät koe opetusta tarpeelliseksi”, päivän tunnelmista kertoi Altti Lagsted opetussektorille keskittyvästä ohjelmistoyritys Eduixista.  

Yhteistyö on uutta mutta kiinnostavaa 

Paikallistuntemus on yhteiskehittämisessä keskeistä, sillä Partasen mukaan aidossa yhteistyössä kaikki toimijat ovat mukana alusta lähtien. Opettajien kapasiteetin vahvistamiseen keskittyvän Huippu Educationin Laura Indrén kertoi olevansa kiinnostunut tutustumaan järjestöjen tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin, mutta huoli yhteiskehittämisen edessä on konkretia. 

”Kaikki ryhmässämme allekirjoittivat samat asiat, kuten tarpeen laadukkaalle opettajakoulutukselle ja vanhempien tukemisen. Kysymys onkin, miten tämä kaikki tuodaan käytäntöön”, varhaiskasvatushaastetta ratkonut Indrén pohti.    

Huippu Educationin tavoin monelle paikalla olleelle suomalaisyritykselle kumppanuus järjestöjen kanssa on vielä uutta, mutta erittäin kiinnostavaa. Pitkään yritysyhteistyötä tehnyt Pelastakaa Lapset haluaa kannustaa molempia sektoreita erityisesti strategiseen yhteistyöhön. 

”Luvassa ei ole nopeita voittoja, mutta jos halutaan löytää kumppani pitkän tähtäimen kehitykseen, järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö on palkitsevaa”, Reeta Partanen muistutti.