Haitalliset tuet -tempaus 14.05. Säätytalolla
Kuva otettu Haitalliset tuet -tempauksesta 14.05. Säätytalolla.
Uutinen

Näin järjestöt arvioivat hallitusohjelmaa: Paljon hyvää, konkretian puute huolettaa – ”Nyt pitää viedä tavoitteet maaliin”

Maanantaina julkaistu hallitusohjelma sisältää järjestöjen mielestä laajasti myönteistä, mutta konkretian puuttuminen herättää kysymyksiä. Fingo kysyi Kirkon Ulkomaanavulta, Solidaarisuudelta, FinnWIDiltä sekä Maan ystäviltä ajatuksia maanantaina julkistetusta hallitusohjelmasta.
Mika Niskanen
5.6.2019

”Jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, tässä ei ole minkäänlaista ongelmaa. Me kuitenkin tiedämme, etteivät asiat aina mene niin”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Hembergin kommentissa tiivistyvät samat ajatukset kuin monella muullakin järjestökentän toimijalla: Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma sisältää paljon hyvää, mutta todellinen sitoutuminen linjauksiin ja niiden konkreettinen toteutus huolestuttaa

Hallitusohjelmaan on esimerkiksi kirjattu tavoitteeksi käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön, mutta aikataulua ei ole määritelty. Valtioneuvoston julkaiseman liitteen perusteella tavoitteena on laittaa kehitysrahoitukseen vain 0,41 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2023, kun määrä viime vuonna oli 0,38 prosenttia. Todelliset summat varmistuvat kuitenkin vasta myöhemmin.

Linjauksia Hemberg sinällään kiittelee: 0,7 prosenttia on asetettu tavoitteeksi, laadukas koulutus on nostettu kehitysyhteistyön painopisteisiin ja koko hallitusohjelma on monessa kohdin rakennettu kestävän kehityksen tavoitteiden perustalle. Hemberg kannustaakin hallitusta nyt tekoihin.

”Kehityspolitiikalla on iso merkitys monessa asiassa. Jos Suomi haluaa lunastaa globaalin paikkansa, niin siihen täytyy investoida”, hän toteaa.

”Peräänkuulutan rohkeutta”

Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka on samoilla linjoilla. Hän kiittelee hallitusohjelmaa visionäärisyydestä ja rohkeudesta, jolla kestävän kehityksen kysymyksiin vastataan.

”Kiteytettynä oma odotukseni hallitusohjelmasta on, että kehityspolitiikka ei ole enää erillinen saari, vaan meillä on suomalainen poliittinen linja, joka on kestävän kehityksen mukainen”, Nuikka toteaa.

Nuikka odottaa, että tyttöjen ja naisten oikeudet nousevat aidosti ulkopolitiikan ytimeen ja kehitysyhteistyön painopisteeksi. Hän kiittelee esimerkiksi myös sitä, että kehitysyhteistyövaroin tuettavia yrityksiä velvoitetaan noudattamaan verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia ja Suomen kehityspolitiikan tavoitteita.

Nuikka kiittää lisäksi, että kehitysyhteistyöjärjestöjen merkitys tunnustetaan hallitusohjelmassa. Hän on kuitenkin huolissaan samoista asioista kuin Hemberg, eli konkretian puutteesta.  

”Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus sanoo tähtäävänsä 0,7 prosenttiin, mutta ei aseta sille konkreettista aikataulua. Se on minulle, kuten muillekin järjestöjohtajille pettymys. Ylipäätään kysymys on se, että miten nämä kaikki hallitusohjelmassa olevat hyvät tavoitteet saadaan resursoitua”, Nuikka tiivistää.

”Peräänkuulutan nyt rohkeutta viedä nämä lupaavat sanat ja linjaukset aidosti käytäntöön – pitäkää kiinni siitä kunnianhimosta, että Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija maailmalla”, Nuikka lähettää terveiset tulevalle hallitukselle.

Keinot kysymysmerkkejä

Myös FinnWIDin hallituksen puheenjohtaja Erna Alitalo kuvailee hallitusohjelmaa myönteiseksi ja lupaavaksi.

”Hallitusohjelmassa tulee erittäin hyvin esille teemoja, jotka ovat meille tärkeitä ja joita mekin ajamme, eli sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ihmiskauppaa ehkäisevään ja ihmiskaupan uhrien asemaa auttavaan työhön panostaminen, järjestöjen tärkeän työn huomiointi ja ylipäätään kestävän kehityksen ajaminen”, Alitalo luettelee.

Alitalo kiittää lisäksi aikomusta laatia Suomelle kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta edistävät, ylivaalikautiset periaatteet. Alitalo toivoo kuitenkin esimerkiksi, ettei järjestöjen työtä rajattaisi tiukasti tiettyihin kohdemaihin – nyt hallitusohjelmassa painotetaan Afrikkaa kehitysyhteistyön maantieteellisenä painopisteenä.

”Toivomme, että järjestöjen työn osalta huomioitaisiin suomalaisten järjestöjen ja globaalin etelän kumppanijärjestöjen yhteistyö ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ilman tiukkaa rajausta tiettyihin kohdemaihin. Järjestöt tekevät tärkeää työtä, esimerkiksi juuri pitkäjänteisen tasa-arvotyön eteen, jolle on tarvetta hyvin monenlaisissa maissa”, hän toteaa.

Alitalo sanoo kuitenkin odottavansa mielenkiinnolla tarkempia linjauksia. Myös hän arvioi muiden tapaan, että konkretia ja keinot puuttuvat.

Ilmastonkin kannalta vaaditaan tahtotilaa

Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Vera Kauppinen kehuu hallitusohjelman tavoitteita ilmaston näkökulmasta. Hän toteaa, että Suomi voi olla ilmaston osalta kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Kauppinen muistuttaa, että kaikkien maiden – erityisesti rikkaiden, korkeasti koulutettujen ja osaavien maiden on tehtävä enemmän ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

”Esimerkiksi hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on Suomen Ilmastopaneelin suositusten mukainen ja pyrkiminen ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointivaltioksi on kansainvälisestikin vertailtuna todella kunnianhimoinen ja hyvä tavoite”, hän toteaa.

Kansainväliseltä kantilta Kauppinen kehuu hallitusohjelman lupauksia edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla sekä linjausta ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen.

"Olen kuitenkin huolissani siitä, ettei ilmastorahoitus ole lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin, eli se ei tule niiden ulkopuolelta. Lisäksi se painottuu lainoihin, mikä vaarantaa tavoitteet parantaa erityisesti kaikkein heikompien asemaa", Kauppinen toteaa.

Kauppisella on muitakin kritiikin aiheita: ympäristölle haitallisia tukia leikattiin vain 100 miljoonaa euroa 3,5 miljardista ja aikataulu fossiilisista polttoaineista luopumiselle on lepsu. Lisäksi ilmastorahoitus olisi pitänyt nostaa hänen mukaansa vähintään 200 miljoonan euron vuositasolle. 

Yleisellä tasolla Kauppinen pitää ohjelman tavoitteita kunnianhimoisina, mutta keinot jäävät hänen mielestä vielä riittämättömäksi, jos Suomi haluaa sitoutua 1,5 asteen lämpenemisen polkuun.

”Tämä on hyvä alku. Nyt tarvitaan lisää konkretiaa. Tässä on selvästi tahtotilaa ratkaista isoja ongelmia, mutta nyt pitää viedä tavoitteet maaliin”, kuuluu Kauppisen terveiset hallitukselle.