kalastaja vanuatu fingo
Vanuatun Malekula-saarella asuva kalastaja Kelan Sing voi tarvittaessa pyytää puhelimitse apua merelle.
Kuva:
Tom Perry
World Bank
Uutinen

Mobiilimaksaminen kehittyi Keniassa – mitä teknologia voi tarjota kehitysyhteistyölle?

Tänään alkava teknologiatapahtuma Slush kokoaa yhteen uusimmat innovaatiot. Fingon yritysyhteistyön asiantuntija Kari-Pekka Murtonen kertoo, miten kehitysjärjestöt voivat hyödyntää teknologiaa työssään.
Hanna Vaittinen
3.12.2018

Ilmastonmuutos, digitalisaatio, eriarvoisuuden lisääntyminen ja muut suuret yhteiskunnalliset muutokset luovat ihmiskunnalle uudenlaisia haasteita. Samalla kehittyvä teknologia kuitenkin tarjoaa niihin innovatiivisia ratkaisuja, joita otetaan käyttöön yhä enemmän myös kehittyvissä maissa.

Esimerkiksi YK:n World Food Programmen kokeilussa Jordaniassa pakolaisten iirikset skannataan ja rekisteröidään digitaalisen identiteetin luomista varten. Sen avulla he voivat tunnistautua paikallisessa kaupassa ja käyttää rahaa digitaaliselta tililtään. On myös veripusseja lennättäviä droneja, robottilääkäreitä ja monia teknologioita yhdistävää täsmäviljelyä, jolla tuotantoa voidaan tehostaa ja vähentää lannoitteita.

Teknologia tarjoaa kehitysyhteistyöhön työvälineitä, uusia tapoja toimia sekä uudenlaisia yhteistyön muotoja. Siksi myös kansalaisjärjestöjen tulisi pohtia niitä mahdollisuuksia että haasteita, joita teknologian ja yhteiskuntien murros tuo tullessaan.

Fingon yritysyhteistyön asiantuntija Kari-Pekka Murtonen, miten teknologia muuttaa kehitysyhteistyön kenttää?

Teknologia itsessään ei muuta kehitysyhteistyön toimintakenttää, vaan sen ympärillä on paljon turhaakin hypeä. Kun teknologisia innovaatioita valjastetaan kehitysyhteistyön välineiksi, täytyy intohimon kummuta ihmisten ja yhteisöjen ongelmien ratkaisusta eikä vain uuden teknologian kehittämisestä.

Ensiksi kannattaa miettiä, miten teknologian murros muuttaa yhteiskuntia ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Vasta sen jälkeen pohditaan, miten se vaikuttaa kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Nykyään ihminen, joka aikaisemmin olisi perustanut järjestön auttaakseen muita, voikin perustaa yrityksen.

Uusi teknologia voi vastata johonkin tarpeeseen, joka on syntynyt yhteiskunnan muuttuessa. Kehittyvissä maissa on syntynyt uusia teknologian käyttöönottomalleja, jotka ovat levinneet länsimaihin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Itä-Afrikassa kehittynyt mobiilimaksaminen, joka ratkaisi ihmisten tarpeen päästä pankkipalveluiden piiriin.

Nykyään mobiilipankkipalvelut ovat laajentuneet esimerkiksi lainojen ja vakuutusten hakemiseen. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan kaksi prosenttia Kenian kotitalouksista on noussut köyhyysrajan yläpuolelle päästyään pankkipalveluiden piiriin mobiilisovelluksen avulla.  

Tässä ei ole suoraa yhteyttä kehitysyhteistyöhön, mutta tällainen toiminta luo ekosysteemin, jota pystytään hyödyntämään, kun heikommassa asemassa olevat ihmiset saavat käyttöönsä pankkipalveluita ja rahan liikkuminen ihmisten välillä helpottuu.

On myös olennaista kuunnella niin kutsuttuja hiljaisia signaaleja eli yrittää havaita merkkejä siitä, mitä on tulossa. Mobiilimaksaminen on mullistanut pankkialan ja nyt tarkkaillaan sitä, onko muilla sektoreilla, kuten terveydenhuollossa, tapahtumassa vastaavanlaisia suuria murroksia. On mahdollista, että tulevaisuuden Suomessa otetaan käyttöön jokin terveydenhuoltomalli, joka on kehitetty jossain Afrikan maassa.

Miten kansalaisjärjestöt voisivat hyötyä enemmän uudesta teknologiasta?

Teknologia ei ole järjestöjen ydintoimintaa, vaan väline ongelmien ratkaisemiseksi. Jotta ratkaisu voidaan löytää, täytyy ensin ymmärtää, mikä on ongelma ja mikä sen aiheuttaa. On myös olemassa paljon valmiita ratkaisuja, joten aina ei tarvitse luoda uutta.  

Kuten muussakin kehitystyössä, myös teknologisten ratkaisujen kohdalla tulisi ensimmäisenä kiinnittää huomiota kohdemaahan. Minkälaista teknologiaosaamista maassa jo on? Voisimmeko osallistaa paikallisia yliopistoharjoittelijoita tai teknologiayrityksiä?

Kansalaisjärjestöjen olisi todella tärkeä kehittää tulevaisuustaitojaan. Jossain vaiheessa maailman kaikilla ihmisillä tulee olemaan puhelin. Mitä se tarkoittaa? Miten pidämme huolta, että kohtuuhintainen pääsy verkkoon on mahdollista kaikille? Miten uudet teknologiat vaikuttavat eriarvoisuuteen ja kansalaisyhteiskuntaan?

Näitä kysymyksiä järjestöjen tulisi miettiä ja ottaa huomioon työssään jo nyt. Tässä yritykset voisivat auttaa, koska niillä on jo tästä osaamista.

Millaista on yksityisten teknologiayritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö?

Järjestöt ovat aina tehneet yhteistyötä kohdemaiden paikallisten yritysten kanssa, joten se on luonnollista myös teknologiayritysten kohdalla.

Yritysten olemassaolon tarkoitus on aina tehdä voittoa, mutta on kuitenkin olemassa erilaisia yritysmalleja. Nyt yleistymässä ovat yhteiskunnalliset yritykset. Ne ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joiden toimintaan on sisäänkirjoitettuna jokin hyvään tähtäävä periaate, kuten työllistää tiettyä ihmisryhmää, tai lopputuotteena jokin yhteiskunnallista hyvinvointia luova esine tai palvelu.

Nykyään ihminen, joka aikaisemmin olisi perustanut järjestön auttaakseen muita, voikin perustaa yrityksen.

Hankkeiden paikallinen omistajuus on kuitenkin edelleen tärkeää. Yhteistyön pitää tapahtua alhaalta ylöspäin ja muutoksen lähteä ihmisistä itsestään. Hankkeet täytyy suunnitella paikallisen yhteisön kanssa ja heidän tarpeitaan kuunnellen.

Mikä on Fingon rooli tässä kaikessa?

Kattojärjestön rooli on pysyä ajan tasalla teknologian kehityksestä ja ymmärtää, mitä se kehitysyhteistyössä tarkoittaa. Meidän pitää myös tunnistaa trendit ja ammentaa oppeja yhteiseen käyttöön.

Osallistumme keskusteluun siitä, pitäisikö myös kansalaisjärjestöjen saada haettua itselleen rahoitusta teknologisiin innovaatioihin. Tällä hetkellähän siihen vaaditaan Suomessa aina yritysyhteistyötä. Tämä heikentää järjestöjen kykyä innovoida.

Fingon roolina on myös tuoda yhteen erilaisia toimijoita kuten kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja teknologiaa valmistavia tahoja. Laaja-alaiset kumppanuudet ovat tulevaisuuden suunta.