Vammaisuus tulee huomioida kehitysyhteistyössä yhä vahvemmin.
Kuva:
Charlotta Boucht
Uutinen

Miten huomioida vammaisuus kehitysyhteistyössä? Abilis perusti konsulttiyrityksen, joka auttaa

Vammaisten huomioiminen on yhä keskeisempää kaikessa kehitysyhteistyössä. Työssä ei kuitenkaan kannata hätiköidä, sanoo vammaisten huomioimista konsultoinut Tuomas Tuure.
Esa Salminen
16.4.2019

Ulkoministeriö on alkanut vaatia yhä painavammin, että järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa huomioidaan vammaiset ihmiset ja heidän oikeutensa. Vammaisten huomioiminen on edellytys hankerahoitukselle. Viimeisimmällä hakukierroksella järjestöt saivat lisäselvityspyyntöjä tai huomautuksia lähinnä kahdesta teemasta: viestintäsuunnitelmista ja vammaisten huomioimisesta.

Pelkkä hakemukseen kirjattu ulkokultainen sanailu vammaisten huomioimisesta ei riitä, vaan vammaisten ihmisten osallistamisen pitää olla aitoa. Tätä tarvetta paikkaamaan vammaiskysymyksiin keskittyvä Abilis-säätiö on perustanut konsulttiyrityksen nimeltä Abilis Consulting Oy.

"Abiliksessa ja sen yhteistyöjärjestöissä on Suomen ylivoimaisesti paras vammaisosaaminen, joten on järkevää, että perustetaan suoraan konsulttiyritys, jolta toimijat voivat ostaa palveluja", sanoo Kynnys ry:ssä ja Abilis-säätiössä työskentelevä Tuomas Tuure.

Abilis on Tuomas Tuuren mukaan suomalaisista vammaistoimijoista globaalisti kaikkein tunnetuin. Se tukee pieniä hankkeitä laajalti eri puolilla maailmaa. Järjestön pitkäaikainen puheenjohtaja Kalle Könkkölä oli erittäin hyvin verkostoitunut, mikä on auttanut Abilista kansainvälistymään niin laajasti. Könkkölä menehtyi vuonna 2018.

Tuure on konsultoinut esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun ja Reilu kauppa ry:n vammaisten huomioimistyötä.

"Kävin talvella kouluttamassa Reilun kaupan johtoporrasta Nairobissa, ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa olin Ugandassa tekemässä pakolaisleirillä lähtötilan analyysia", hän sanoo.

Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto Syl saa Tuurelta kiitosta, sillä Syllin uudessa hankkeessa tuetaan vammaisten opiskelijoiden korkeakoulutusta kolmessa julkisessa yliopistossa Etiopiassa. Hanketta toteutetaan Kynnyksen vanhan kumppanin kanssa, ja Tuomas Tuure on mukana tukemassa Syllin työtä koko hankekauden ajan.

”Pitää olla itselleen armollinen”

Vammaiskysymysten huomiointi on hyvin monitahoinen asia, järjestöstä riippuen.

"On ohjelmatason konsultointi, käytännön esteettömyysarviointi, vammaisten koulutus, sanitaatiokysymykset, humanitäärinen työ, YK:n taso ja niin edelleen", Tuure sanoo.

Tuuren mielestä vammaisuuden huomioimisessa hyvä lähtökohta on, ettei ole heti liian kunnianhimoinen.

"Pitää olla itselleen armollinen ja laittaa ensin perusasiat kuntoon. Jo se että varmistaa, että vammaisia ihmisiä kuullaan ja tilat ovat saavutettavia, on hyvä alku."

Hän toivoisi, että tulevaisuudessa vammaisten ihmisten huomioiminen näkyisi ulkoministeriön rahoituskriteereissä niinkin konkreettisesti, että vammaiset hyvin huomioivat hankkeet saisivat paremmin lisärahoitusta kuin muut. Insentiivit kannustaisivat yhä korkeampaan kunnianhimoon.

"Samaan tapaan kuin genderiä arvioidaan läpileikkaavasti, niin pitäisi vammaisuuden huomioimistakin."

vammaiset
Kuva:
Charlotta Boucht

Vammaiset itse mukaan paremmin

Erityisen tärkeää olisi, että vammaiset ihmiset olisivat itse hankkeissa toimijoina niin Suomessa kuin etelässä. Vammaisia kehitysyhteistyön ammattilaisia on Suomessa varsin vähän, Tuure sanoo.

"Vammaisten on rakenteellisesti hyvin vaikeaa luoda niin relevanttia työkokemusta, jollaista kansainvälisissä tehtävissä vaaditaan."

Siksi vammaisia tukevaa kehitysyhteistyötä tekevät ei-vammaiset ihmiset.

"On erittäin hyvä, että järjestöt alkavat ottaa vammaisia huomioon. Se on hyvä ensimmäinen askel", Tuure sanoo.

"Siitä pitäisi sitten lähteä rakentamaan sitä, että vammaiset ihmiset itse osalistuisivat enemmän myös meillä Suomessa."

Kolmas askel olisi hänestä se, että vammaiskysymykset saisivat kehitysyhteistyössä oman rahoituskehyksensä, jossa hankkeet voisivat olla merkittävästi nykyisiä pidempiä.

"Tarvittaisiin esimerkiksi kymmenen vuoden hankkeita, jotta edistymistä voitaisiin tarkkailla. Lyhyt hankesykli sopii huonosti vammaistyöhön, koska silloin tulee tehtyä nopeasti ja vähän heikommalla laadulla. Vammaisten oikeuksien parantaminen on hidasta työtä."

Rahoitus vammaistyölle kehitysmaissa on ollut laskussa – samoin kuin muu kehitysyhteistyörahoitus – mikä ei ole helpottanut vammaisten huomioimista.

"Rahaa on vähemmän, vaikka nyt asiasta puhutaankin paljon enemmän kuin vaikka kymmenen vuotta sitten", Tuure sanoo.

Vammaisjärjestöt tekevät myös itse 

Suomessa monet vammaisjärjestöt ovat tehneet kehitysyhteistyötä jo pitkään. Suurimmat toimijat ovat Abilis-säätiö ja Vammaiskumppanuus.

Vammaiskumppanuus on ulkoministeriön ohjelmatukijärjestö. Sen jäsenet FDUV, Invalidiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuurojen Liitto, Kynnys, Näkövammaisten liitto ja Svenska hörselförbundet  jakavat ulkoministeriön ohjelmatuen keskenään omiin hankkeisiina.

Vammaiskumppanuuden erityisosaamista käyttää myös Fingo, sanoo Fingon järjestöjen kehitysyhteistyöhön erikoistunut asiantuntija Helena Nevalainen.

"Meidän hankesuunnitelukursseillamme on usein ollut Vammaiskumppanuuden asiantuntijoita puhumassa, ja jos hankeneuvonnassa tulee vastaan hanke, jossa on selkeä vammaiskomponentti, ohjaamme heidät joko Vammaiskumppanuuden tai jonkun heidän jäsenjärjestönsä puheille."

"On hyvä, että tässä voimme käyttää myös jäsenjärjestöjen erityisosaamista", Nevalainen sanoo.

Abiliksen ohella myös Vammaiskumppanuus kouluttaa, tukee ja neuvoo vammaiskysymysten huomioon ottamisessa. Vammaiskumppanuus on myös luonut työkalun, jolla vammaiskysmyksiä voi valtavirtaistaa.

Abilis Consulting Oy