Footprint made from water drops on a green leaf
Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Missä mennään Agenda 2030?

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, on ollut käynnissä neljän vuoden ajan. Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kansalais- ja työmarkkinajärjestöt pääsevät kertomaan arvionsa kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä hallituksen rinnalla. Fingo koordinoi järjestöjen yhteistyötä raportoinnissa.
23.1.2020

Vapaaehtoiset maaraportit (VNR, Voluntary National Review) ovat olennainen osa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Vuodesta 2016 lähtien tehtyjen raporttien muotoa on päätetty viedä yhtenäisempään suuntaan. Maiden tulee esimerkiksi kertoa jokaisen, Agenda 2030:ssa määritellyn 17 tavoitteen edistymisestä.    

Ensi heinäkuussa New Yorkissa YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisessa foorumissa julkaistaan Suomen osalta raportti, jossa hallituksen virallisen näkemyksen rinnalla suomalaiset kansalais- ja työmarkkinajärjestöt tekevät arvion siitä, miten Suomi on toteuttanut kutakin 17 tavoitetta.    

− On todella hienoa, että Suomessa järjestöille on annettu mahdollisuus saada äänensä kuuluviin asiassa. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että maat pääsevät aidosti esittämään onnistumisiaan ja haasteitaan kestävän kehityksen edistämisessä, kertoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen. Yhteisen prosessin avulla edistämme myös kansallista keskustelua siitä, miten tavoitteet saavutetaan, hän lisää.  

Järjestöjen näkemys kootaan työryhmätyöskentelyssä 

Alkukevään aikana Fingo koordinoi järjestöjen osuutta Suomen maaraporttiin.  Järjestökentälle lähetettiin loppusyksystä avoin kutsu kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan muodostettuihin työryhmiin. Kaikki ryhmät ovat jo aloittaneet työskentelynsä, mutta halutessaan ennättää vielä hyvin liittyä mukaan.  

− Käytännössä työryhmissä on poimittu kestävän kehityksen alatavoitteista Suomen näkökulmasta olennaisimmat, ja tehty niiden osalta työnjakoa järjestöjen kesken aineiston kokoamisessa. Kaikki osallistujat pääsevät kommentoimaan syntynyttä sisältöä, jonka jälkeen lopullinen teksti muotoillaan, Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Outi Hakkarainen kuvailee.  

− Työryhmien työskentely on lähtenyt hyvin käyntiin. Osallistujien määrä per ryhmä vaihtelee muutamasta yli kymmeneen järjestöön ja käydyt keskustelut ovat jo nyt olleet todella monipuolisia ja opettavaisia, Hakkarainen iloitsee.  

Järjestöjen raportti tiivistää kunkin tavoitteen kohdalta, mitä myönteistä kehitystä olemme saavuttaneet, mitkä asiat näyttävät huolestuttavilta ja millaisia suosituksia järjestöillä tavoitteen saavuttamiseksi on. Aikataulu on tiivis, sillä järjestöjen sisältöjen on oltava valmiina 17.2. mennessä. 

Tiekartta määrittelee tulevat askeleet 

Toistaiseksi Suomi ei ole määritellyt kovin tarkasti mitä se haluaa saavuttaa kestävän kehityksen osalta ja millaisin askelin tavoitteisiin päästään. Parhaillaan käynnissä oleva hallituskauden selonteko kestävän kehityksen tavoitteiden konkretisoinnista ja painopisteistä hallitusohjelmassa antaa osviittaa tulevasta. Ylihallituskautinen tiekartta, joka määrittää vastaavia asioita vuoteen 2030 asti tulee hallituksen työlistalle ensi syksynä, ja valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön mukaan työskentelyyn osallistetaan laajalti eri sidosryhmiä.  

– Maaraportin työstäminen hyvässä vuorovaikutuksessa viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken luo vahvaa pohjaa yhteiselle jatkotyölle kestävän kehityksen saralla, Rilli Lappalainen toteaa. Nähtäväksi jää eroavatko hallituksen ja järjestöjen arviot tavoitteiden saavuttamisesta kovin paljon toisistaan.  

Jos haluat liittyä työryhmien työskentelyyn, otathan pikaisesti yhteyttä: asiantuntija Terhi Ylikoski, Fingo, terhi.ylikoski@fingo.fi, p. +358 50 317 6721 

Työryhmä 1 (köyhyys) 
Työryhmä 2 (nälkä) 
Työryhmä 3 (terveys) 
Työryhmä 4 (hyvä koulutus) 
Työryhmä 5 (tasa-arvo) 
Työryhmä 6 (vesi ja sanitaatio) 
Työryhmä 7 (energia) 
Työryhmä 8 (Ihmisarvoinen työ, kestävä talouskasvu) 
Työryhmä 9 (kestävä infrastruktuuri, teollisuus ja innovaatiot) 
Työryhmä 10 (eriarvoisuus) 
Työryhmä 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) 
Työryhmä 12 (kestävä tuotanto ja kulutus) 
Työryhmä 13 (ilmasto)  
Työryhmä 14 (vedenalainen elämä) 
Työryhmä 15 (maanpäällinen elämä) 
Työryhmä 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto)  
Työryhmä 17 (yhteistyö ja kumppanuus)