Stefano Manservisi puhumassa Pikkuparlamentissa.

Manservisi: EU:n kipupisteinä eriarvoisuus ja kansalaisyhteiskunnan tila

Komission kehitysyhteistyön pääosaston pääjohtajan mukaan Euroopan tulevaisuuden kannalta keskeistä on luoda EU:lle ja Afrikalle aitoa kumppanuutta.

Teksti: Mirka Kartano Kuva: Fingo

Keskiviikkona Helsingissä vierailleen Euroopan komission kehitysyhteistyön pääosaston pääjohtaja Stefano Manservisin mukaan Euroopan unionin suurin kehityshaaste on eriarvoisuuden lisääntyminen.

”Maailma on jakautunut kahtia: rikkaisiin ja köyhiin, minkä seurauksena polarisaatio on syventynyt ja eriarvoisuus lisääntynyt. Meidän tulee kantaa globaalia vastuuta ja tähän kehityspolitiikka on kaikista tehokkain politiikka”, Manservisi sanoo.

Manservisi ilmaisi myös huolensa kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemisesta.

”EU ei ole tehnyt tarpeeksi töitä kansalaisyhteiskunnan eteen”, hän painottaa.

EU:n kehityspolitiikkaa ja Suomen EU-puheenjohtajuuden roolia kestävän kehityksen edistämisessä pohtineessa seminaarissa puhunut Manservisi muistutti erityisesti EU:n ja Afrikan kumppanuudesta, jonka hän näkee kriittisenä Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Heinäkuussa alkavalla Suomen puheenjohtajuuskaudella Afrikka tulee nousemaan merkittäväksi painopisteeksi. Manservisi toivoo eurooppalaisten näkemysten maailman toiseksi suurimmasta mantereesta päivittyvän nykypäivään, jossa Afrikka nähdään aitona kumppanina ja liittolaisena eikä vain kehitysrahoituksen saajana.

”Afrikka on mantere, jossa nuoruus on voimavara, uusia teknologioita käytetään innovatiivisesti ja demokraattinen hallinto vahvistuu jatkuvasti. Euroopan kohtalo on riippuvaista Afrikan kohtalosta”, Manservisi muistuttaa.  

Suomen kehitysrahoitus Euroopan keskiarvon alapuolella

Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun antaja. Kehitysyhteistyötä tuettiin OECD-DAC:n mukaan viime vuonna 75,7 miljardilla eurolla. Vaikka Suomi on monella mittarilla kestävän kehityksen mallimaa, kehitysrahoitus laahaa edelleen pahasti perässä.

”Suomi on vielä kestävän kehityksen mallioppilas, mutta parannettavaa on paljon. Esimerkiksi  kehitysyhteistyörahoituksessa olemme EU:n keskiarvon alapuolella”, huomauttaa paneeliin osallistunut Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.

Manservisin mukaan kehityhteistyörahoitus ei yksinään riitä saavuttamaan kestävää kehitystä.

”Kehityspolitiikka on enemmän kuin rahan jakamista. Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, jota kukaan ei jää jälkeen. Meidän on rakennettava vahvoja kumppanuuksia, jotta saavutamme kestävän kehityksen tavoitteet”, hän muistuttaa.

EU raportoi Suomen puheenjohtajuuskauden alkaessa ensimmäistä kertaa Agenda 2030 -tavoitteiden etenemisestä. Raportti julkaistaan heinäkuussa YK:n korkean tason foorumissa New Yorkissa. Raportissa tarkastellaan EU:n kehityspolitiikkaa sekä arvioidaan, mitä EU tekee tukeakseen kehittyviä maita saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.