Maailman suurin luonnonvarahuijaus?

Myanmarin kenraalit varastivat viime vuonna yli 30 miljardia dollaria pimittämällä jaden louhinnasta saatuja tuloja.

Teksti: Jukka Aronen

Myanmarissa näyttäisi tapahtuneen veretön vallankumous.Vaikka vaalien tuloslaskenta on kesken, jo nyt voidaan varmuudella sanoa, että opposition NLD-puolue on saamassa selkeän enemmistön parlamenttiin.Voittaneen puolueen puheenjohtaja Aung San Suu Kyi pääsee muodostamaan hallitusta ja valitsemaan maalle presidentin.Suu Kyi on Myanmarin demokratialiikkeen keulakuva ja rauhannobelisti, joka joutui viettämään 15 vuotta kotiarestissa. Vankeusaikanaan hän oli yksi maailman tunnetuimpia poliittisia vankeja.Osa vallasta jää armeijalleMonet ovat ihmetelleet, miksi Myanmarin kovaotteiset kenraalit ovat päästämässä pahimman vihollisensa valtaan.Vielä vuonna 1990, kun Suu Kyin puolue voitti vaaleissa, oppositio murskattiin ja tulokset mitätöitiin. Tällä kertaa presidentin tiedottaja ilmoitti, että tulosta kunnioitetaan, ja armeijan ylipäällikkö lähetti jopa onnentoivotuksensa.Kenraalien levollisuutta lisää se, että valta vaihtuu vain osittain. Ainakin sisä- ja puolustusministerin tehtävät jäävät yhä armeijalle.Mutta mitä muuta jätetään kertomatta?Armeija varasti 31 miljardiaYhden teorian mukaan kenraalit ovat jo junailleet itselleen niin hyvän rahasammon, että heidän ei tarvitse välittää, keitä parlamentissa istuu.Tätä mieltä on luonnonvarojen käyttöä tutkiva Global Witness -järjestö, joka perehtyi Myanmarin varjotalouteen 12 kuukauden ajan.Lokakuun lopulla julkistetussa Jade: Myanmar’s ”Big State Secret” -tutkimuksessa paljastettiin, että armeijan valtaklikki oli varastanut noin 31 miljardia dollaria yksinomaan vuoden 2014 aikana.Summa vastaa lähes puolta koko Myanmarin bruttokansantuotteesta.Tuhoisaa avolouhintaaPohjois-Myanmarissa sijaitsevan Kachinin osavaltion kaivoksissa on maailman arvostetuinta jade-kiveä, jota käytetään erityisesti koruissa.Kaivostoiminta on käytännössä armeijan ja sen kanssa yhteistyössä toimivien yritysten käsissä. Kaikki alueellinen vastarinta on tähän mennessä kukistettu kovin ottein. Avolouhinta uhkaa myös paikallista luontoa ja ihmisten mahdollisuuksia säädylliseen toimeentuloon.Kachinin alueella on käyty pienimuotoista sotaa, kun louhinnan vastustajat ovat itsekin nousseet aseisiin. Konfliktissa on kuollut tuhansia, ja noin 100 000 ihmistä on menettänyt kotinsa.Pari lupaavaa askeltaJoitain merkkejä on kuitenkin paremmasta.Myanmarin hallitus on liittynyt kansainväliseen EITI-järjestelmään. EITIin kuuluvien maiden pitäisi periaatteessa avata kaivannaisteollisuutensa veronmaksua, sopimuksia ja muita yksityiskohtia julkiseen tarkasteluun, mutta Myanmar on vielä ehdokas-statuksella eikä siis sataprosenttisesti osallistuva maa.Hallitus on myös aloittanut rauhanneuvottelut Kachinin itsenäisyyttä ajavien tahojen kanssa.Global Witnessin mukaan kumpikin näistä periaatteessa lupaavista askelista tulee kuitenkin jäämään lyhyeksi, mikäli Myanmarin luonnonvaroja ei aleta käyttää nykyistä oikeudenmukaisemmin ja avoimemmin.