”Kiinnostaako veroturistikierros? Tiedätkö esimerkiksi mitkä yritykset tarjoavat sijoituspalveluita veroparatiiseihin?” kysyy turistikierroksen matkaopas Jesse Vinnari Veroparatiisimatkojen ständillä Kaisaniemen puistossa.
Päivän toinen kierros on juuri alkamassa.
”Verojen kiertämisestä on tehty yrityksille helppoa. Ei tarvitse edes itse lähteä Jerseyn saarille, vaan homma onnistuu kotisohvalta. Voit palkata netistä henkilön, jonka nimissä sinulle avataan yritys veroparatiisiin”, Vinnari pohjustaa.
Veroparatiisi tai verokeidas tarkoittaa aluetta, jossa on matala verotusaste, alhainen sääntely sekä usein myös tiukka pankkisalaisuus tai muita salassapitokäytäntöjä. Veroparatiiseihin siirretään rahoja verotuksen välttämiseksi.
Veroparatiisitalous on isoa bisnestä.
”On valtavia firmoja, jotka keskittyvät pelkästään myymään toisille yrityksille palveluja, kuinka ne voivat hyötyä veroparatiisijärjestelmästä ja minimoida maksamansa verot. Ja tämä on nykyjärjestelmän puitteissa valtaosin aivan laillista toimintaa”, Vinnari painottaa.
Veroparatiisitalouden ”big four”
Kierroksen ensimmäinen kohde on EY (aiemmin Ernst & Young), maailmanlaajuinen tilintarkastuksen, verokonsultoinnin ja yritysjärjestelyiden asiantuntija, jonka Helsingin toimisto sijaitsee rautatieaseman vieressä samassa rakennuksessa hotelli Holiday Innin kanssa.
”EY, KPMG, PricewaterhouseCoopers ja Deloitte ovat veroparatiisitalouden ’big four’, neljä suurinta maailmanlaajuista toimijaa. Ne pystyvät lobbaamaan hallituksia säätämään mieleisiänsä lakeja, kuten vaikka Ernst & Young Britanniassa”, Vinnari sanoo.
Suurimmat monikansalliset yritykset ovat suurempia kuin valtiot. Maailman valuuttarahaston IMF:n mukaan maailman sadasta suurimmasta taloudesta 43 on yrityksiä. Yli puolet maailmankaupasta käydään suurten konsernien sisällä.
KPMG:n uusi toimitalo siintää Musiikkitalon ja Kansalaistorin vieressä Töölönlahdella.
”Muun muassa kuntien eläkevakuutuslaitos Keva on ostanut KPMG:ltä verosuunnittelupalveluja kymmenillä tuhansilla euroilla”, Vinnari toteaa. Finnwatchin tuoreen selvityksen mukaan huomattavia määriä suomalaisia työeläkevaroja on sijoitettu veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta.
Kierros jatkuu Elielinaukiolle, jossa ohi suhahtaa Finnairin bussi.
”Finnair vuokraa lentokoneita tunnettuihin veroparatiiseihin Bermudalle ja Caymansarille rekisteröityneiltä yhtiöltä. Järjestelyllä vältetään arvonlisäverojen maksua”, sanoo Vinnari.
”Veroparatiisikytkösten puolustukseksi yritykset yleensä sanovat, että ’tämä on yleinen käytäntö’ tai ’kaikki muutkin tekevät niin'”, Vinnari jatkaa.
Kierros jatkuu Itellan eli entisen Postin edustalle. Itellan veroparatiisikytkökset tulivat julkisuuteen keväällä 2013, kun Ylen MOT-ohjelma paljasti, että Itellalla oli ollut viisi vuotta tytäryhtiö Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Viime syksynä yhtiö rekisteröitiin Kyprokselle, joka sekin tunnetaan veroparatiisimaana.
Keskusta täynnä nähtävyyksiä
Mehiläinen ja muut terveysalan yritykset nousivat otsikoihin pari vuotta sitten. Mehiläinen teki vuonna 2010 Suomessa noin 35 miljoonaa euroa voittoa, mutta maksoi vain 360 000 euroa eli noin prosentin veroa.
Erilaiset konserniavustukset, lainajärjestelyt ja siirtohinnoittelu ovat suuryritysten verosuunnittelussa käyttämiä keinoja.
”Yritys esimerkiksi lainaa veroparatiisissa sijaitsevalta tytäryhtiöltään miljoonia, jolloin toisessa maassa tehdyt voitot siirretään kirjanpidossa velan ja korkojen takaisinmaksulla veroparatiisiin piiloon pankkisalaisuuksien taakse.”
”Ja yritys saa vielä vähentää korkomenot verotuksessaan”,Vinnari lisää.
Suomessa on ollut kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen höveli korkovähennysoikeus, joka on antanut suomalaisyritysten vähentää konsernin sisäisten lainojen korkoja veroistaan rajoituksetta. Ensimmäiset rajoitukset astuivat voimaan vuoden 2014 verotukseen.
”Helsingissäkin riittää nähtävyyksiä”, Vinnari sanoo astellessaan pitkin Aleksanterinkatua.
”Keskusta on täynnä firmoja, joista emme tiedä, miten ja minne ne maksavat veronsa. Voi vain arvailla, onko niillä puhtaat jauhot pussissa.”
Avoimuutta yritysten taloustietoihin
Esplanadin puiston laidalta löytyy maailman suurimman kahvilaketju Starbucksin liike, joka avattiin Helsinkiin viime marraskuussa. Britanniassa Starbucksin maine on kärsinyt kolauksen, kun yhtiötä on syytetty veronkierrosta.
Toissa vuonna yhtiö myönsi, ettei se ole maksanut vuosilta 2009–2012 lainkaan yritysveroa Britanniaan noin 1,2 miljardin punnan eli vajaan 1,5 miljardin euron vuotuisesta myynnistään. Yhtiö maksoi erilaisia maksuja konsernin muille osille, minkä vuoksi se pystyi kirjaamaan Britanniaan tappioita.
”Starbucks on väittänyt verottajalle, ettei sen toiminta Britanniassa ole voitollista. Sijoittajille se on kertonut samaan aikaan Britannian-yksikkönsä olevan voitollinen”, Vinnari päivittelee.
”Viime vuonna Starbucks sitten yllättäen ilmoitti, että se haluaakin maksaa Britanniaan yhteensä 20 miljoonaa puntaa veroja”, Vinnari jatkaa ja aprikoi, miten paljon veronkiertoepäilyihin liittyvällä kielteisellä julksuudella on ollut asian kanssa tekemistä.
Miten verokikkailuun voi puuttua?
Miten suuryritysten verovälttelyyn sitten voi puuttua? Turistikierroksen osanottajia askarruttaa, voiko tavallinen ihminen tehdä asialle yhtään mitään.
”Ärsyttää. Tuntuu, että näihin asioihin ei pääse itse vaikuttamaan”, sanoo kierrokselle osallistunut Marja Jylhämäki.
Vinnarin mielestä on hyvä, että toimittajat, järjestöt ja tutkimusorganisaatiot ovat onnistuneet selvittämään joidenkin yritysten veroparatiisikytköksiä. Julkisten paljastusten myötä yritykset joutuvat reagoimaan ja ehkä muuttamaan toimintaansa.
”Mutta julkisuudessa kiinni jääneet yritykset ovat vain jäävuoren huippu”, Vinnari sanoo. Hän vertaa yritysten verovälttelyä dopingiin.
”Aineet kehittyvät nopeammin kuin valvonta. Yritykset keksivät koko ajan uusia keinoa vältellä verojen maksamista eikä lainsäädäntö pysy perässä.”
”Veronmaksun vapaamatkustajat päivänvaloon”
Kansalaisjärjestöjen Veroparatiisimatkat-kampanjan tavoitteena on saada kansainvälisesti toimivat suomalaisyritykset raportoimaan talouslukunsa jokaisesta maasta, jossa ne toimivat.
”Avoimuus tuo veronmaksun vapaamatkustajat päivänvaloon. Kansalaiset voivat vedota päättäjiin ja vaatia verovälttelyn kuriin laittamista”, sanoo kampanjakoordinaattori Niklas Kaskeala Kepasta.
”Hallituksen hiljattain julkasema veronkierron vastainen toimintaohjelma, joka velvoittaa valtion enemmistöomisteiset yritykset kertomaan maksamistaan veroista maakohtaisesti, on tärkeä ensiaskel. Seuraavaksi velvoite pitää laajentaa koskemaan kaikkia kansainvälisesi toimivia suomalaisyrityksiä”, Kaskeala toteaa.
Kampanjassa mukana oleva Kirkon Ulkomaanavun Changemaker -verkosto kerää ihmisiltä postikorttiterveisiä UPM:n, KONEen ja Stora Enson toimitusjohtajille, jotta yritykset raportoisivat talouslukunsa maakohtaisesti.
”Veronmaksustaan avoimesti kertovat yritykset voisivat toimia esimerkkinä. Pidemmällä aikavälillä se auttaisi myös kuluttajia valitsemaan vastuullisesti”, Changemakerin aktiivi Johanna Rissanen sanoo.
Veroparatiisimatkat-kampanjassa ovat mukana Attac ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Finnwatch ry, Globbarit, Kehys ry, Kepa ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto ja Pelastakaa lapset ry.
www.maailmakylassa.fi