ihmisiä ilmastomarssilla, lumiukko juliste
Kuva:
Hanna Vaittinen
Fingo
Uutinen

Kymmenen kysymystä ilmastovaaleista

Fingo kampanjoi eduskuntavaalien alla sen eteen, että päättäjät heräävät ilmastohuoleen. Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho vastaa 10 kysymykseen ilmastovaaleista ja Korvaamaton-kampanjasta.
Sanna Ra
26.2.2019

1.    Miksi Suomeen tarvitaan ilmastovaalit?

Kiire on valtava. Seuraava eduskunta joko vie Suomen 1,5 asteen polulle tai hyväksymme vähintään kahden asteen lämpenemisen ja sen mukanaan tuoman inhimillisen kärsimyksen ja tuhot ekosysteemeille. Globaalit päästöt tulee puolittaa ja Suomen saavuttaa hiilineutraalisuus seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa valtavaa yhteiskunnallista muutosta, jossa on pidettävä kaikki ihmiset mukana.
 
Suomalaiset haluavat kyselytutkimusten mukaan ilmaston päättäjien ykkösprioriteetiksi. Eduskuntavaaleissa suomalaiset pitävät ilmastoa kolmanneksi tärkeimpänä vaaliteemana ja europarlamenttivaaleissa tärkeimpänä teemana. Viesti puolueille on vahva, mutta ilmastohuolen pitää näkyä myös puolueiden linjauksissa ja kansalaisten äänestyskäyttäytymisessä.
 
2. Mikä on 28.2. alkava Korvaamaton-kampanja ja mitä sillä tavoitellaan?

Korvaamaton-kampanjassa ympäristö- ja kehitysjärjestöt (Birdlife, Greenpeace, Fingo, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi) yhdessä vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa tavoittelevat Suomelle 1,5 asteen mukaista ilmastopolitiikkaa.
 
Yhteisen ilmastokampanjan tavoite on näyttää kuvahaasteella päättäjille, mitä suomalaisille korvaamatonta ilmastokriisi uhkaa. Haluamme tehdä Suomesta maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointivaltion. Meidän pitää suojella metsiä ja soita, luopua fossiilisista polttoaineista, siirtyä kestävään energia- ja liikennejärjestelmään sekä suunnata ruuantuotanto ja -kulutus ilmastoystävälliseksi. Yhdessä voimme tehdä todelliset ilmastovaalit.

3. Mitä Suomen seuraavan hallituksen tulisi huomioida ilmastopolitiikassaan?

Suomen seuraavan hallituksen on päivitettävä ilmastopolitiikan tavoitetaso 1,5 asteen mukaiseksi. Suomi on yksi maailman vauraimpia maita ja päästöt kansalaista kohti ovat Euroopan korkeimpia. Siksi meillä on keskimääräistä suurempi vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Me olemme koulutettuja ja osaavia, joten meillä on hyvät edellytykset tehdä enemmän. Maksukyky ja historiallisen vastuun osittainen huomiointi tarkoittavat, että päästöjä on vähennettävä vähintään 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastotoimissa ei voi valikoida vain itselle poliittisesti mieluisimpia vaihtoehtoja, vaan on otettava käyttöön kaikki keinot, jotka vähentävät tehokkaasti päästöjä ja ovat sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestäviä. Samalla on pidettävä kaikki ihmiset mukana ja varmistettava, että ilmastoystävällinen politiikka on myös reilua ja eriarvoisuutta vähentävää.
 
4. Ovatko tavoitteet realistisia?

Tarvittava raha ja teknologia ilmastokriisin pysäyttämiseen ovat jo olemassa. Aurinko- ja tuulivoiman hinnat ovat ennätysalhaalla ja erilaisia kokeiluja ilmastoystävällisen yhteiskunnan tarpeisiin on valtavasti. Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva energiajärjestelmä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto Suomelle.

Suomen ilmastopaneeli ja Sitra ovat hahmotelleet erilaisia vaihtohtoja vähentää Suomen päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, ilmastonmuutoksen rajoittaminen 1,5 asteeseen on ainoa realistinen vaihtoehto. Nyt on aika pitää kiinni yhteisistä arvoistamme, oikeudenmukaisuudesta toisiamme ja tulevia sukupolvia kohtaan.

 
5. Mitkä ovat paremman ilmastopolitiikan esteitä?

Eturyhmien intressit ovat valtavia. Fossiiliteollisuudella ja esimerkiksi metsäteollisuudella on paljon rahaa kiinni investoinneissa, jotka eivät ole ilmaston kannalta kestäviä. Historiallisesti päästökaupan paremman hintaohjauksen tiellä on ollut pelko teollisuuden kilpailukyvyn, mutta myös voittojen heikkenemisestä. Metsien ilmastopolitiikkaa taas jarruttavat jo suunnitteilla olevat investoinnit.

Suurin este hyvälle ilmastopolitiikalle on se, ettemme ole kyenneet myöntämään kuinka akuutissa kriisissä elämme. Tarvitsemme lisää painetta kansalaisilta poliittisille päättäjille. Kansanedustajat tarvitsevat varmuuden siitä, että ihmisten tuki ei kaikkoa, vaikka ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi vaikeitakin tekoja. Tarvitsemme jälleenrakennuksen henkeä.
 

6.  Missä asioissa Suomi voisi olla ilmastopolitiikan mallimaa?

Korkean osaamisen maana Suomi voi olla edelläkävijä useissakin asioissa, mutta maailmalla kaivataan ratkaisuja erityisesti polttamiseen perustumattomaan lämmöntuotantoon ja luonnollisten hiilinielujen vahvistamiseen.

Jos Helsingissä onnistutaan vähentämään lämmön kulutusta ja irtautumaan polttamisesta, se osoittaa, että energiatehokkuudella, lämpöpumpuilla, geotermisella energialla, aurinkolämmöllä, lämmön kausivarastoilla ja lämmön talteenotolla voidaan luoda kokonaisuus, jolla pääsemme irti paitsi fossiilisista polttoaineista myös turpeen ja kestämättömän kokopuun polttamisesta.

Metsien ja soiden maana Suomi voisi näyttää esimerkkiä siitä, miten monimuotoisuuden kato ja ilmastokriisi voidaan torjua yhtä aikaa. Elinympäristöjen suojelu on osa ilmastoratkaisua, samoin säällisen tuoton varmistaminen metsänomistajille.

7. Pilaavatko ilmastotavoitteet Suomen teollisuuden ja kilpailukyvyn?

Ilmastotalkoot ovat taloudellinen mahdollisuus Suomelle. Edelläkävijät kehittävät ratkaisuja kotimarkkinoille, joita muu maailma tarvitsee. Jo nyt on viitteitä siitä, että ilmastopoliittinen hidastelu on siirtänyt teknologian kehittämisen painopistettä EU:n ulkopuolelle. Siksi tilaisuuteen kannattaa tarttua välittömästi ja lopettaa jahkailu.

Tutkimukset osoittavat, että monet ilmastoratkaisut hyödyttävät taloutta ja niiden käyttöönotto vähentää yhteiskunnan kustannuksia, vaikka päästöjen aiheuttamia haittoja ei edes huomioitaisi.

Fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamisessa on kyse juurikin taloutemme uudistamisesta kestävämmäksi ja vääristyneen kilpailuasetelman poistamisesta. Teollisuus on vastustanut tukien lopettamista vetoamalla hiilivuotoon, eli tuotannon valumisella muihin maihin, mutta tätä ei ole pystytty vahvistamaan tutkimuksissa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on arvioinut, että energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset eivät ole parantaneet yritysten kilpailukykyä. Tosiasiassa hiilen hinta on pieni kustannuserä verrattuna muihin tekijöihin, kuten osaavan työvoiman saantiin, infrastruktuuriin ja markkinoihin.

8. Miksi köyhimmät maat tarvitsevat tukea ilmastotoimiin?

Ilmastonmuutoksessa on kyse globaalista epätasa-arvosta. Kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista päästöistä. Samaan aikaan maailman köyhimmät kärsivät jo nyt eniten ilmastonmuutoksesta. Lämpeneminen uhkaa työntää 100 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen. Jo 1,5 asteen lämpeneminen altistaa 350 miljoonaa ihmistä lisää kuolettaville kuumuusaalloille 2050 mennessä. Jokainen puolen asteen nousu aiheuttaa huonompia satoja ja heikentää ruokaturvaa.

Vauraana maana Suomen tulee kantaa globaalia vastuuta päästövähennysten lisäksi kansainvälisen ilmastorahoituksen avulla, jolla voimme korvata aiheuttamaamme haittaa. Ilmastotoimien tukeminen kehitysmaissa mahdollistaa esimerkiksi viljelytapojen muuttamisen lämpimämmässä maailmassa ja vähentää kuolleisuutta.

Valitettavasti Suomen ilmastorahoitus on siirtynyt pois köyhimpiä maita eniten hyödyttävästä lahjamuotoisesta tuesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta. Tämä on korjattava. Ilmastorahoituksessa on päästävä takaisin tasaiseen jakoon hillinnän ja sopeutumisen välillä. Painopisteen pitäisi olla lahjamuotoisessa tuessa, eikä lainoissa, jotta tuki kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

 
9. Kumpi on tärkeämpää, yksittäisten kansalaisten ilmastotalkoot vai poliittinen toiminta?

Kumpaakin tarvitaan. Ilmastotoimissa hyvä ohjenuora on, että pienillä toimilla saa pienen vaikutuksen ja isoilla toimilla ison vaikutuksen. Ihmiset, jotka tekevät henkilökohtaisia valintoja ja kertovat niistä aktiivisesti muille eivät pienennä pelkästään omaa hiilijalanjälkeään vaan luovat myös uudenlaista kulttuuria.

Ihmisiä ei pitäisi kuitenkaan typistää vain kuluttajiksi. Aktiivisina kansalaisina voi saada aikaan suurenkin vaikutuksen, kuten esimerkiksi Greta Thunberg ja ilmastolakkoilevat nuoret osoittavat. Erityisesti vaalikeväänä on tärkeää olla aktiivinen ja saada mahdollisimman moni ihminen kirittämään päättäjiä, kampanjoimaan ja äänestämään ilmaston puolesta.


10. Miten voin osallistua Korvaamaton-kampanjaan?

Kynnys on matala: voit tulla mukaan osallistumalla somehaasteeseen itselle merkityksellisen kuvan avulla. Lisäksi voit tulla mukaan johonkin kampanjan tapahtumaan, kuten tempaukseen tai ilmastomarssille 6.4. Yhteydenpito omaan ehdokkaaseen ja päättäjien haastaminen on myös tärkeää. Voit myös liittyä kampanjan vapaaehtoiseksi tai edustamasi organisaatio voi tulla kampanjan yhteistyökumppaniksi. Lisää vinkkejä löytyy osoitteesta www.korvaamaton.fi (aukeaa 28.2.).