Afrikkalainen kalastaja veneessä
Kuva:
Kevin Bluer
Flickr
Uutinen

Kuuntele: Suomen Afrikka-strategia

Ensi vuonna on tarkoitus laatia Suomen historian ensimmäinen Afrikka-strategia. Millainen sen pitäisi olla kansalaisjärjestöjen näkökulmasta? Miksi strategialle on kysyntää juuri nyt?
Sanna Ra
18.11.2019

Suurvaltapolitiikka on lisääntynyt Afrikassa kun Yhdysvallat, Kiina ja myös Venäjä kisaavat mantereella. Muuttoliike ja kehitysyhteistyön murros ovat vaikuttaneet siihen miksi Afrikka-strategialle on tilausta juuri nyt.

”Eurooppa on ehkä tullut vähän varpailleen, on ollut tuudittautunut siihen että Afrikka on ikään kuin Euroopan manner. Nyt kun tämä asetelma on muuttumassa, Eurooppa on joutunut miettimään miten välit uusitaan. Tämä trendi heijastuu myös Suomeen”, sanoo Hankenissa Tansanian yritysvastuusta väitöskirjaa tekevä tutkija Eva Nilsson Fingon uusimmassa podcast-jaksossa.

CMI:n Saharan eteläpuolisen Afrikan päällikkö Tiina Kukkamaa-Bah’n mielestä oikeampi kysymys olisi: miksi strategiaa laadintaan vasta nyt. ”Onko nyt herätty siihen, että Afrikan kehityksellä ja tulevaisuudella on myös vaikutuksia meihin täällä Euroopassa? Afrikan väestö on nuorta ja siellä on valtava kehityspotentiaali ja näkymät, mutta toisaalta Afrikan konfliktit vaikuttavat myös suoraan tänne Eurooppaan.”

Hän toivoo Suomen Afrikka-strategialta suurempaa panostusta Afrikan poliittisen kehityksen seuraamiseen.

”Ensi vuonna monissa maissa on tulossa hyvin kriittisiä vaaleja, joilla on suuret konfliktiriskit. Toivon myös panostusta siellä missä Suomen osaamiselle voisi olla kysyntää ja tarvetta, esimerkiksi rauhanvälitys on tunnustettu edulliseksi ja tehokkaaksi keinoksi puuttua konflikteihin”, Kukkamaa-Bah painottaa.

Nilsson haluaisi nähdä aitoa pohdintaa tasa-arvosta Suomen ja Afrikan välillä. ”Ehdottaisin dekolonisaation valtavirtaistamista eli pohdittaisiin jokaisen toiminnan kohdalla, että miten siinä toteutuu kansojen välinen tasa-arvo. ”

Suomella ei ole kolonialistista menneisyyttä, joten sillä on Afrikassa neutraali maine, jota kannattaisi keskustelijoiden mielestä hyödyntää.  Lisäksi jotkut Fingon jäsenjärjestöistä ovat toimineet yli 100 vuotta Afrikan maissa, muistuttaa Fingon kehityspoliittinen asiantuntija Niina Tenhio.

”Kehitysyhteistyötä tehdään yleensä kontekstisidonnaisesti, olemme jo oppineet ettei ole yhtä sabluunaa joka käy kaikkiin maihin. Tämän kokemuksen valjastaminen strategian suunnittelutyöhön on tärkeää, samoin diasporan kuuleminen. Ja jos voidaan lisätä ihmisten välistä ymmärrystä, sillä on todella suuri globaalikasvatusvaikutus.”

Mitä mieltä keskustelijat olivat Africa Platformin pääsihteeri Paul Okumun suosituksista Suomelle? Miten verotus ja yritysvastuu liittyvät Afrikkaan ja kehitysyhteistyöhön?

Entä millaiset terveiset keskustelijat haluavat lähettää kumppanuuskomissaari Jutta Urpilaiselle?  

Kuuntele uusin podcast-jakso SpotifyssaApple podcasteissa tai Soundcloudissa.

Lue myös Eva Nilssonin kolumni: Demokratia vastaan autoritarismi - kumpi voittaa Afrikassa?