ananas
Finnwatch on tuonut julkisuuteen muun muassa ananasmehutuotannon ongelmat.
Kuva:
Finnwatch
Uutinen

Kriittiset äänet jäivät vaille tukea

Ulkoministeriön päätökset kansalaisjärjestöjen valtionavustuksista iskevät kipeästi järjestökentän kriittisiin ääniin. Finnwatch ja SaferGlobe paikkaavat rahoitusvajetta muun muassa joukkorahoituksella.
Juha Mäkinen
1.3.2019

Ulkoministeriö teki tammi- ja helmikuun aikana päätökset kansalaisjärjestöjen valtionavustuksista, joita myönnetään erikseen Eurooppa-tiedottamiseen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville järjestöille.

Ulkopolitiikan alalla toimiville järjestöille myönnetty kokonaissumma on pysytellyt kolmen vuoden ajan samana (911 000 euroa). Tukea sai tänä vuonna yhteensä yhdeksän järjestöä. Ylivoimaisesti suurimmat summat myönnettiin CMI:lle (265 000 euroa) ja Suomen YK-liitolle (230 000 euroa). Muiden järjestöjen tukisummat vaihtelivat välillä 20 000–120 000 euroa.

Suurin osa tukea saaneista järjestöistä on samoja kuin edellisinäkin vuosina, mutta päätöksissä on muutama merkittävä ero. Rauhankysymyksiin erikoistuneet ajatushautomo SaferGlobe sekä Ahvenanmaan rauhaninstituutti saivat tukea kahtena edeltävänä vuonna, mutta jäivät nyt ilman – tosin SaferGlobelle myönnettiin tukea Eurooppa-tiedottamisen puolelta.

Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark on päätökseen pettynyt.

”Konfliktinratkaisun, sovittelun ja vähemmistökysymysten kaltaiset asiat ovat yhä tärkeämpiä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti, ja meillä on niihin liittyen paljon tietoa ja osaamista. Ministeriön päätös vaikuttaa ratkaisevasti toimintamahdollisuuksiimme.”

 Joukkorahoituksella täydennystä budjettiin

Myös SaferGloben toiminnalle ministeriön päätös aiheuttaa vakavia ongelmia. Toiminnanjohtaja Maria Mekri sanoo toivovansa rahojen jakajilta johdonmukaisuutta:

”Jos ajatellaan, että rauha on keskeinen osa Suomen brändiä, niin olisi toivottavaa, että siihen laitettaisiin sen verran varoja, että rauhantoimijat pystyvät toimimaan.”

Myös suomalaisten yritysten vastuullisuutta tarkasteleva Finnwatch jätettiin nuolemaan näppejään, nyt jo toisena vuonna peräkkäin.

”Vaikka 30 000 euron avustus ei ole ministeriön kassassa iso summa, meille se on hyvin merkittävä”, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala toteaa. ”Se edustaa noin 10 prosenttia perustoiminnastamme Suomessa.”

Ulkoministeriö on ollut yksi Finnwatchin tärkeimmistä rahoittajista. Lisäksi järjestön tulot tulevat muun muassa ammattiliitoilta, kansalaisjärjestöiltä ja yksityishenkilöiltä.

Nyt järjestö laittoi pystyyn joukkorahoituskampanjan, jolla se sai jo viikossa kerättyä ulkoministeriöltä saamatta jääneet 30 000 euroa. Aiemmin se on kerännyt varat useisiin yksittäisiin raportteihin joukkorahoituksella. Myös SaferGlobe on lähiaikoina käynnistämässä oman joukkorahoituskampanjansa.

Kriittisyydestä rangaistaan?

Sananlaskun mukaan koira ei pure ruokkivaa kättä. Tukipäätöksiä onkin helppo tulkita niin, että purevaa koiraa ei enää ruokita: SaferGlobe on pitänyt esillä Suomen aseviennin ongelmakohtia, ja Finnwatch puolestaan on tarkastellut kriittisesti suomalaisyritysten toimintaa maailmalla. Uutena tuensaajana tämän vuoden haussa taas on Finnish Business and Society, joka on elinkeinoelämän vastuullisuusverkosto.

Onko ulkoministeriö siis halunnut näpäyttää kriittisiä ääniä? Yksikönpäällikkö Matti Nissinen kiistää tulkinnan. Hän toteaa, että päätökset on valmisteltu virkamiestyönä ja kaikkiin hakemuksiin on pyydetty lausunnot ministeriön sisältä.

”Tukea myönnetään aina vuodeksi kerrallaan, eikä ole tarkoituskaan, että tuki olisi välttämättä jatkuvaa vuodesta toiseen. Tänä vuonna meni näin”, Nissinen sanoo.

Nissisen mukaan haun painopisteiden – jotka ovat sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö, konfliktien ehkäisy ja rauhanvälitys, ihmisoikeudet ja demokratia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä transatlanttinen yhteistyö – lisäksi päätöksissä on huomioitu toiminnan vaikuttavuus.

Kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola Fingosta huomauttaa, että pienille järjestöille valtion tuki on erityisen tärkeää, sillä se voi olla merkittävä osa niiden kokonaisbudjetista. 

"Järjestöjen näkökulmasta tärkeää olisi myös se, että rahoitus olisi edes jossain määrin ennakoitavissa. Pienille järjestöille se on suoranainen elinehto. Ennakoitavuus on tärkeää myös siksi, että järjestöillä on vastuu esimerkiksi työnantajana hoitaa velvoitteensa lain mukaisesti."

Savolan mukaan rahoittajan tulisikin pitää huolta siitä, että sen päätösten perusteella rahoitusta saava tai sitä ilman jäävä järjestö pystyy toimimaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.

"Tärkeintä kuitenkin olisi, että avustusten kriteerit ja arviointiperusteet olisivat etukäteen määriteltyjä, selkeitä ja läpinäkyviä. Vetoaminen kokonaisharkintaan tai vaikuttavuuteen yleisesti ei kerro järjestölle esimerkiksi sitä, mitä seuraavalla kerralla tulisi parantaa. On myös hyvä muistaa, että suuruuden ja vaikuttavuuden välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä."