Kiinan talous on jo maailman neljänneksi suurin, mutta monilla kiinalaisille ei ole varaa lääkäri- tai sairaalakäyntiin. Tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan huomattavasta talouskasvusta huolimatta eriarvoisuus terveydenhuoltopalveluiden suhteen on kasvanut erityisesti kaupunkien ja maaseudun välillä vuodesta 1990 lähtien, todettiin 2. marraskuuta asti jatkuvassa, Global Forum for Health Research -kansalaisjärjestön järjestämässä konferenssissa.
Kehitysmaiden terveydenhuoltoon keskittyvä vuotuinen kokoontuminen pidetään nyt 11. kerran. Beijingissä on paikalla noin 800 osanottajaa 80 maasta. "Eriarvoisuus terveyden ja terveydenhuollon suhteen on yksi Kiinan suurimmista huolenaiheista", totesi Maailman terveysjärjestön WHO:n neuvonantaja Shenglan Tang.
"Rannikon suuret kaupungit ovat vain yksi osa Kiinaa. Jos menee maan keskiosiin tai erityisesti läntiseen Kiinaan, vastaan tulee aivan erilaisia asioita" , Kiinan terveysministeri Chen Zhu totesi Reutersin mukaan ja myönsi että maalla on suuria vaikeuksia tarjota kattavaa terveydenhuoltoa 1,3-miljardiselle väestölleen.
Kiinan hallitus aikoo kohentaa tilannetta vuoteen 2020 mennessä, jolloin maassa olisi tarkoitus olla kaikki alueet kattava perusterveydenhuoltojärjestelmä. Keskeinen kysymys on tietysti se, millä järjestelmän luominen rahoitetaan.
WHO:n ekonomisti Hanna Brixi muistuttaa, että loppujen lopuksi kyse on suhteellisen pienestä satsauksesta: perusterveydenhuollon takaaminen kaikille kiinalaisille maksaisi alle prosentin maan bruttokansantulosta.
"Elintasotaudit" yleistyvät kehitysmaissakin
Tarttuvien tautien osalta Kiinan suurin huolenaihe on tuberkuloosi: neljännes maailman tubipotilaista elää Kiinassa, ja heistä 80 prosenttia on maaseudulla. Suurimmat kuolinsyyt maassa ovat nykyään kuitenkin sydän- ja syöpäsairaudet sekä diabetes, jotka ovat seurausta urbaanin elämäntyylin yleistymisestä, saastumisen lisääntymisestä sekä muuttuneista ruokailutottumuksista.
Sama trendi on nähtävissä kaikissa kehitysmaissa lukuun ottamatta Afrikan valtioita, joissa malaria ja tuberkuloosi ovat edelleen yleisin kuolinsyy, kertoi Global Forum for Health Research -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Stephen Martin Voice of American mukaan..
Hän muistutti, että terveyteen liittyvän tutkimuksen rahoitus on nelinkertaistunut 20 vuodessa, ja on nyt vuositasolla 125 miljardia dollaria. Tästä potista kuitenkin vain kymmenen prosenttia käytetään kehitysmaiden terveysongelmien ratkomiseen, vaikka näissä maissa asuu 90 prosenttia maailman väestöstä, The Hindu kirjoittaa.
WHO: Terveydenhuollon avulla on vähennettävä köyhyyttä
WHO:n pääjohtaja Margareta Chanin mukaan nykymenolla ei vuoteen 2015 mennessä tulla saavuttamaan YK:ssa määriteltyjä vuosituhattavoitteita terveyteen liittyvien päämäärien osalta.
"Kaikista vuosituhattavoitteista suoraan terveyteen liittyvät tavoitteet ovat epätodennäköisimmin toteutumassa", Chan totesi, ja arvioi, että yksi syy tähän on se, kehitysmaiden hallitukset ovat epäonnistuneet investoinneissaan terveyssektorille
Hänen mukaansa terveydenhuoltoa kehitettäessä olisi pidettävä mielessä erityisesti köyhimmät, Reuters kirjoittaa. "Jos haluamme vähentää köyhyyttä terveydenhuollon avulla, emme voi sallia hoitokulujen syöksevän köyhdytettyjä ihmisiä entistä syvemmälle kurjuuteen", Chan painotti.
Lisää tietoa aiheesta
- Global Forum for Health Research -verkkosivut
- The Hindu: Global Forum stresses heathcare for developing countries
- Reuters: UN poverty goals on health out of reach, WHO says
- Voice of America: Developing Countries Facing Wider Range of Health Problems