Euroopan parlamentti äänestää Euroopan komission rahoitusmarkkinaveroesityksestä 22. toukokuuta. Päätös mahdollisesta verosta on kuitenkin Euroopan neuvoston, jonka kantaa odotetaan syksyllä.
Tuoreimmassa Euroopan komission selvityksessä arviota rahoitusmarkkinaveron kasvua hidastavasta vaikutuksesta on tarkistettu aiemmista arvioista alaspäin: sen ajatellaan olevan 0,004 prosenttia vuodessa lähivuosikymmeninä ja tuovan noin 0,28 prosentin loven bruttokansantuloon vuonna 2050. Aiemmassa komission arviossa puhuttiin 0,53 prosentin negatiivisesta vaikutuksesta.
Jos veron tuotot käytetään kasvua lisääviin sijoituksiin, voi vaikutus komission selvityksen mukaan kääntyä jopa plussan puolelle.
”Jättäisin reaalisen arvion kolmen vuoden kuluttua tapahtuvan uudelleenarvioinnin varaan, koska näitä on äärimmäisen vaikeaa ennustaa”, kommentoi Euroopan parlamentin raha- ja talousasioiden valiokunnassa istuva suomalaismeppi Sirpa Pietikäinen (kok.).
Eurooppa on liian tärkeä markkina menetettäväksi
Kriitikot ovat pelänneet, että rahoitusmarkkinavero karkottaisi voimaan tullessaan sijoittajat Euroopasta sellaisille alueille, joissa vastaavaa veroa ei ole.
Tuoreessa selvityksessään Euroopan komissio huomauttaa, että välttääkseen veronmaksun rahoitusinstituution täytyisi luopua sekä kaikista eurooppalaisista pörsseistä että eurooppalaisista asiakkaistaan, sillä vero lankeaisi maksettavaksi myös, jos toinen kaupan osapuoli on Euroopassa.
Helsingissä 14. toukokuuta puhuneen Pietikäisen mukaan rahakatoa voi tapahtua marginaalisesti, mutta valtaosa syistä olla joillain markkinoilla perustuu esimerkiksi markkinan sisäiseen tietoon ja asiantuntemukseen.
”Esimerkiksi Nokiaa on aika viisasta ostaa Helsingin pörssistä sen sijaan että ostaisi jostakin muualta.”
”Verolla voi olla jonkinasteisia rahaliikennevaikutuksia, mutta ne jäävät kohtuullisen pieniksi, sillä Euroopan markkina on aivan liian tärkeä, jotta se jätettäisiin väliin marginaalisen veron vuoksi.”
Leimavero ei estäisi nopeaa keinottelua
Britannia ja Ruotsi vastustavat rahoitusmarkkinaveroa. Sen äänekkäimpiä kannattajia ovat olleet Saksa ja Ranska, jonka uusi presidentti Francois Hollande on edeltäjäänsä Sarkozya vankemmin rahoitusmarkkinaveron puolella.
Erimielisyys Euroopan unionissa on saanut monet esittämään kompromisseja, kuten brittiläistyypistä leimaveroa tai pankkiveroa, jonka taakse useampi maa voitaisiin saada mukaan. Neuvoston päätös verotusasioissa on oltava yksimielinen.
Sirpa Pietikäisen mukaan poliittisessa paineessa saatetaan tehdä historiallinen virhe: jos otetaan käyttöön leimavero, sen muuttaminen myöhemmin kattavammaksi rahoitusmarkkinaveroksi olisi hyvin vaikeaa.
”Lehmä ja hevonen ovat molemmat nisäkkäitä: molemmista saa maitoa ja molemmat kyntävät peltoa. Mutta kannattaa miettiä tarkoituksenmukaisesti kumman hankkii. Samalla tapaa leimavero tai pankkien vero ovat toki finanssisektorin verotusta niin kuin rahansiirtoverokin, mutta niiden erot ovat vähintään yhtä suuret kuin tässä tapauksessa näiden nisäkkäiden.”
Jotta finanssikriisin aiheuttajat saataisiin mukaan maksamaan kriisin laskua olisi tärkeintä verottaa tietokoneilla tehtävää hyvin nopeaa keinottelua, jossa kauppaa tehdään pienillä marginaaleilla millisekunneissa.
Pietikäisen mukaan hyvin pieni rahoitusmarkkinavero hillitsisi riskinottohalukkuutta tällaisessa ”algoritmikaupassa” ja loisi osaltaan kiinnostusta reaali-investointeihin, joista on pula. Leimavero taas kohdistuisi reaalisiin sijoituksiin ja jättäisi nopean keinottelun verottamatta.
”Se ei olisi pelkästään hyödytön, vaan suorastaan ongelmallinen tämän tarkoitusperän kannalta”, Pietikäinen totesi. Myös pankkivero olisi hänestä väärän paikan verottamista samaan aikaan, kun pääomavaatimuksia kasvatetaan.
Kehitysjärjestöt ovat lobanneet rahoitusmarkkinaveron puolesta vuosikymmeniä. Veron on toivottu tuovan lisärahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja köyhien maiden kehitysponnisteluihin. Nykyään veron tuottojen käyttötarkoituksista ei juuri puhuta: rahalle on tarvetta joka puolella, eikä vaikuta todennäköiseltä, että sitä korvamerkittäisiin johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Tuottojen jakamisesta riidellään oletettavasti vasta sitten, jos vero saadaan toimintaan.
Kepa.fi: Leimaverosta vesitetty vaihtoehto rahoitusmarkkinaverolle?
Globbarit blogi: Rahoitusmarkkinaveroa ei saa vesittää!
Euroopan komissio: Taxation of the financial sector