Kestävä kehitys ja Agenda2030-pallo
Uutinen

Kestävän kehityksen tulisi olla puheenjohtajuuskauden runko

Vaaleja tulee neljän tai viiden vuoden välein, mutta EU-puheenjohtana Suomi on tämän vuoden jälkeen seuraavaksi noin viidentoista vuoden päästä. Alustava raportti Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteistä on julkaistu jo viime syksynä. Hallitusneuvotteluiden jälkeen Suomen uudella hallituksella pitää riittää puhtia siirtää huomio Suomen asioista Euroopan asioihin.
Enni Saikkonen
6.6.2019

Suomen kausi EU:n neuvoston puheenjohtajana sijoittuu EU-politiikan tavoitteiden määrittämisen kannalta tärkeään vaiheeseen. Kevään eurovaaleissa valitut mepit aloittelevat työtään, Berlaymontiin valitaan uusi komissio ja Eurooppa-neuvostoon uusi puheenjohtaja. EU:n toimielimet päättävät uusilla kokoonpanoillaan tavoitteista, jotka ohjaavat EU:n toimintaa vähintään vuoden 2024 eurovaaleihin asti.

”Tämä on se paikka, jossa Suomi pystyy viemään merkittäviä asioita eteenpäin, jos vain uskallusta riittää”, Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen sanoo.

Suomen puheenjohtajuutta päätettiin vuonna 2016 aikaistaa puolella vuodella brexitin takia. Uusi hallitus olisi varmasti arvostanut hieman pidempää työrauhaa hallitusohjelmalle ja hallituksen muodostamiselle. Nyt sen pitää kuitenkin jaksaa siirtyä suoraan muodostamaan EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita.

Uuden hallituksen myötä painopisteisiin tulossa muutosta

Jotta puheenjohtajuuskausi ei jäisi täysin vaalikevään jalkoihin, eduskunnassa valittiin viime syksynä parlamentaarinen työryhmä kartoittamaan teemoja puheenjohtajakauden EU-poliittisiksi painopisteiksi. Raportti julkistettiin viime syksynä.

Työryhmän ehdotuksen mukaan Suomen puheenjohtajuuskauden kolme painopistettä ovat ”Kansalaiset keskiöön, ilmastopolitiikka haltuun ja vahvempi Eurooppa, turvallisempi maailma”. Lopullisen puheenjohtajaohjelman laatii kuitenkin uusi hallitus. Mikä on siis työryhmän raportin rooli?

”Raportti ohjaa hallitusta, mutta hallituskoalitiosta riippuen painopisteitä voidaan vielä muuttaa”, Lappalainen sanoo.

Raportissa on paljon hyviä yksittäisiä elementtejä, mutta kokonaisuuteen jää Lappalaisen mukaan vielä paljon toivomisen varaa. Raportti on parlamentaarinen sopimus, johon kaikki puolueet sitoutuvat. Lähtökohtaisesti tämä on hyvä asia, mutta kaikkien hyväksymä raportti on kompromissi joka suuntaan.

”Toivomme siis uudelta hallitukselta rohkeutta lähteä tekemään vielä vaikuttavampaa ja kunnianhimoisempaa EU-puheenjohtajuuskautta, jonka keskiössä ovat kestävä kehitys ja ilmasto. Meidän täytyy uskaltaa ottaa vastuuta”, Lappalainen sanoo.

Fingon EU-puheenjohtajuuskauden starttitapahtumassa ulkoministeriön terveiset jäsenjärjestöille kävi kertomassa yleisten EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikön päällikkö Mika Kukkonen.

”On todennäköistä, että uusi hallitusohjelma siirtää EU-puheenjohtajuuskauden painopisteitä kasvusta ja turvallisuudesta kohti ilmastoa ja oikeusvaltiota”, Kukkonen pohtii.

Kestävä kehitys pj-kauden läpileikkaavaksi teemaksi

Raportin rakenne on Lappalaisen mielestä hyvä, sillä siinä lähdetään liikkeelle ilmiöistä.

”Koska ongelmat ovat isoja, myös ratkaisujen täytyy olla kokonaisvaltaisia. Esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen koskettaa todella montaa eri sektoria, joten sen pitää näkyä jokaisella politiikkasektorilla. Tämä vaatii asennemuutosta myös virkamiehiltä”, Lappalainen sanoo.

Hänen mielestään Agenda 2030 ei näy ohjelmassa tarpeeksi vahvasti. Lappalaisen mukaan raportissa ei ole sisäistetty, mitä Agenda 2030 todella tarkoittaa. Koska Agenda 2030 on sovittu YK:ssa, se nähdään EU-tasolla ulkosuhdeasiana.

”Kestävä kehitys nousee esiin yksittäisissä kohdissa, vaikka sen pitäisi olla koko ohjelman runko ja ohjenuora. Kokonaisvaltainen kestävämpi, reilumpi politiikka toteutuisi juuri niin, että kokonaisuutta katsottaisiin Agenda 2030 näkökulmasta”, Lappalainen sanoo.

Tutustu Fingon pääviesteihin EU-puheenjohtajuuskaudelle.