Kuvassa kansalaisyhteiskuntapanelisteja YK:n kestävän kehityksen poliittisessa foorumissa, New Yorkissa..
YK:n Clemént Nyaletssosi Voule muistutti, että kestävän kehityksen tavoitteet jäävät saavuttamatta, mikäli kansalaisyhteiskunnan tila jatkaa kapenemistaan.
Kuva:
Fingo
Uutinen

”Kestävää kehitystä ei saavuteta ilman kansalaisyhteiskuntaa”

Kansalaisyhteiskunnan kapeneva tila puhutti viikonloppuna YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumissa. Keskustelijoiden mukaan Agenda 2030 -tavoitteisiin pääseminen vaatii kaikkien heikoimmassa asemassa olevien mukanaolon.
Mirka Kartano
13.7.2019

”Kestävää kehitystä ei saavuteta ilman kansalaisyhteiskuntaa”, julisti YK:n rauhanomaisen kokoontumisen ja järjestäytymisen erikoisraportoija Clemént Nyaletssosi Voule perjantaina New Yorkiin kokoontuneille kansalaisyhteiskunnan toimijoille.

YK:n kestävän kehityksen poliittisessa foorumissa (HLPF) kuultiin viikonlopun aikana useita paneelikeskusteluja kansalaisyhteiskunnan kapenevasta tilasta, niin aktivistien, järjestötoimien kuin valtion edustajien näkökulmasta. Viesti oli yhtenäinen: Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee huolestuttavasti, vaikka juuri nyt – kaikista viheliäimpien ongelmien, kuten ilmastokriisin, edessä tarvitaan aitoa yhteistyötä, luovia ratkaisuja ja kosketusta ruohonjuuritasolle.  

Kaikkeen tähän pystyy kansalaisyhteiskunta silloin, kun sen toimintaa ei ole rajoitettu. Globaalisti tilanne on kuitenkin huolestuttava. Civicuksen raportin mukaan maailmassa on kolme maata, jossa kansalaisyhteiskunnan tila on täysin suljettu ja 28, missä se on estetty ja tukahdettu. Erityisen vaikeassa asemassa ovat alkuperäiskansat, ihmisoikeustaistelijat ja aktivistit, joita häiritään, pelotellaan, hiljennetään ja jopa tapetaan.  

”Aktivistit ympäri maailmaa jatkavat vaarallista työtään, vaikka kansalaisyhteiskunnan tila kapenee ja olosuhteet useissa maissa ovat haastavat”, Mandeep Tiwana Civicuksesta kertoi.  

Haavoittuvimmat nostettava poliittiseen keskusteluun

Viikonlopun keskusteluissa tuli useaan otteeseen esille, kuinka kansalaisyhteiskunnan vahvuus on sen kosketus ruohonjuuritasolle. Kansalaisyhteiskunnan toimijat tavoittavat ja antavat äänen kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa oleville.

Juuri heidän nostaminen poliittisen päätöksenteon keskiöön olisi erityisen tärkeää, jotta kaikki 17 Agenda 2030 -tavoitetta saavutettaisiin. Etenkin 17-vuotias ilmastoaktivisti ja koululaisten ilmastolakot Washingtonissa aloittanut Jerome Foster haastoi päätöksentekijöitä alkuperäiskansojen ja globaalin etelän sivuuttamisesta. Hänen mukaansa erityisesti heillä voisi olla ratkaisujen avaimet esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisuun.

”Alkuperäiskansat ovat aina eläneet harmoniassa luonnon kanssa – miksi heitä ei kuunnella? Tai miksi emme kysy bangladeshilaisilta mitä he tarvitsevat selvitäkseen ilmastonmuutoksesta? Elämme siiloissa, vaikka meidän tulisi löytää empatiaa ja ymmärrystä niitä ihmisiä kohtaan, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten”, Foster totesi.

Yhteisen kunnioituksen ja avoimuuden puolesta puhui myös Leida Rinjhout Action for Sustainable Developmentista, jonka mukaan todellinen muutos vaatii koko yhteiskunta- ja talousjärjestyksen myllerryksen.

”Tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa, jotta voimme vaikuttaa poliittisesti asioihin, mutta myös luoda uuden vihreämmän, kestävämmän ja tasa-arvoisemman maailman. Meidän täytyy kunnioittaa toisiamme ja olla entistä verkostoituneimpia, Rinjhout muistutti.

Suomen menestyksen taustalla kansalaisyhteiskunta

Tutkija Naomi Hossain Institute of Development Studiesista (IDS) puolestaan nosti esiin kansalaisyhteiskunnan vahvuuksista sen ketteryyden ja nopeudun. Konkreettisimmin tämä näkyy Hossainin mukaan kansainvälisissä kriisitilanteissa.

”Valtio ei voi olla läsnä kaikkialla kaiken aikaa. Olisiko Bangladesh esimerkiksi pystynyt vastaanottamaan miljoonaa rohingya-pakolaista, mikäli maassa ei olisi ollut jo entuudestaan vahva kansalaisyhteiskunta?”Hossain kysyi.

Vahvan kansalaisyhteiskunnan puolesta perjantain kansalaisyhteiskuntapaneelissa puhui myös Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen, joka toi keskusteluun itsenäisen Suomen satavuotisen historian.

”Suomi on menestynyt monella kestävän kehityksen mittarilla ja johdamme monia kansainvälisiä vertailuja. Se, miten tähän on päästy, on täysin vahvan kansalaisyhteiskunnan ansiota”, Lappalainen kertoi.

 

Fingo seuraa YK:n kestävän kehityksen poliittista foorumia torstaihin 18.7. asti.