Kuvassa vapaaehtoisena toimiva opettaja Johnson Kaka.
Kuvassa vapaaehtoisena toimiva opettaja Johnson Kaka. Yli 70 opettajaa on saanut vuodesta 2016 lähtien koulutusta Piborin alueella Etelä-Sudanissa tuntisuunnitteluun ja luokkahuoneen hallintaan. Kirkon Ulkomaanapu tukee kouluja myös esimerkiksi kirjoilla.
Kuva:
Hugh Rutheford
Kirkon ulkomaanapu
Uutinen

Järjestöt: Kehitysrahoituksen kasvattaminen osoittaa globaalia vastuuntuntoa

Hallituksen ensi vuodelle hyväksymän talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi käyttää ensi vuonna varsinaiseen kehitysyhteistyöhön yli 710 miljoonaa euroa, eli kasvua on lähes 29 miljoonaa euroa. Kehitysjärjestöt saavat esityksen mukaan reilun neljän miljoonan euron, eli noin viiden prosentin korotuksen.
21.9.2020

Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvo nousee ensi vuonna noin 165 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan olevan yhteensä 1,2 miljardia euroa. Summaan lukeutuu koko valtionhallinnon kehitysyhteistyöksi raportoitavat menot – ulkoministeriön lisäksi esimerkiksi valtiovarainministeriön ja sisäministeriön menoeriä.

Määrärahat vastaavat noin 0,49 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön ja on ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun.

“Pandemian kiristämässä taloustilanteessa voimme olla tyytyväisiä siihen, että kaikista haavoittuvimpia ihmisiä tuetaan aikaisempaa enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kehitysyhteistyö nähdään siten viisaasti myös investointina vakaampaan tulevaisuuteen. Kehitysrahoituksen kasvattaminen osoittaa globaalia vastuuntuntoa”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Vaikka kehitysjärjestöt saavat yli neljän miljoonan euron korotuksen, järjestöjen suhteellinen osuus kehitysyhteistyövaroista pienenee. Tämä johtuu siitä, että kehitysyhteistyön kokonaisrahoitus kasvaa suhteessa enemmän. Tenhio muistuttaa, että järjestöt esimerkiksi tavoittavat paikallisten kumppaniensa kanssa yhteisöjä – kuten maaseutujen naisia ja etnisten vähemmistöjen nuoria – joiden elinolosuhteista viranomaisten on vaikeaa saada luotettavaa tietoa ja siten tarjota heille tukea ilman järjestöjä.

Kehitysjärjestöt kiittävät hallitusta myös päätöksestä kompensoida veikkausvaroin toimintaansa rahoittavien järjestöjen laskeneet tulot. Esimerkiksi African Care järjestää Suomessa maahanmuuttajanaisille osallistavaa toimintaa, jossa he voivat tulla kohtaamaan toisia maahanmuuttajia, oppimaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja harjoittamaan omaa kielitaitoa.

“Yhteiskuntamme ei pitäisi toimia niin, että kriisin tullen tukipalveluista luovutaan – juuri silloin meidän täytyy pitää huolta toinen toisistamme ja erityisesti heikossa asemassa olevista. Tämän takia on tärkeää, että hallitus huomioi budjetissa järjestöjen korvaamattoman toiminnan. Tarvitsemme myös tulevaisuudessa turvallisuutta rahoitukseen ja sitä kautta järjestöjen toimintaan”, sanoo African Caren puheenjohtaja Batulo Essak.

Lisäksi useat kehitysjärjestöt, kuten Suomen Pakolaisapu, kiittävät hallitusta pakolaiskiintiön nostamisesta 200 henkilöllä 1050 henkilöön ja lisävarojen kohdentamisesta maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamistoimiin.

”Kiintiön nosto on tärkeä suojelullinen ele ja hyvän kotoutumisen tukeminen investointi suomalaisen yhteiskunnan osallistuviin jäseniin”, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

 Ilmastonmuutoksen osalta hallitus teki Plan International Suomen asiantuntija Niina Ratilaisen mukaan päätöksiä, jotka vievät Suomen ilmastovastuuta oikeaan suuntaan. Esimerkiksi päästökauppakompensaatiosta luovutaan.

“Laatu ei ilmastopäätöksissä kuitenkaan korvaa määrää ja nyt tehdyt ilmastotoimet eivät ole läheskään riittäviä, jotta päästöt saadaan laskuun riittävän nopeasti. Suomi on lisäksi sitoutunut Pariisin sopimuksessa lisäämään kehittyvien maiden ilmastorahoitusta, mutta emme ole vielä lähelläkään reilua maksuosuutta tai läpinäkyvän mekanismin toteutumista”, Ratilainen sanoo.

Tutustu Järjestöissä on #muutosvoimaa -kampanjaamme ja kehitysjärjestöjen työn tuloksiin.