Ihmisiä rautatieasemalla

Järjestöt ilmastotalkoissa: Lennetään vähemmän, suositaan kasvisruokaa

Kehitysjärjestöjen on lähes mahdoton lopettaa kaikkea työhön kuuluvaa lentämistä, mutta moni järjestö pyrkii vähentämään päästöjään nykyään aktiivisesti. Tarjolla on myös green office -sertifiointi määrätietoiseen ilmastotyöhön.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Mike Kotsch

Kansainvälistä kehitysyhteistyötä on toistaiseksi liki mahdotonta tehdä ilman lentokilometrejä. Kuitenkin kehityskentän järjestöissä on herätty siihen, että ilmastotalkoisiin on osallistuttava.

Konfliktinratkaisujärjestö CMI ilmoitti keväällä, että se aikoo vähentää lentomatkustamisesta aiheutuvia päästöjä 20 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Työ on lähtenyt käyntiin, sanoo CMI:n viestintäpäällikkö Antti Ämmälä.

”On alettu priorisoida suoria lentoja, mikä on fiksu tapa päästöjen vähentämiseen. Kumppaninamme toimiva Finnair on myös jonkin verran kompensoinut lennoistamme syntyviä päästöjä.”

CMI:lle kertyy yli kuusi miljoonaa lentokilometriä vuodessa. Lentopäästöjä vähennetään suorien lentojen lisäksi yhdistelemällä matkoja, pienentämällä delegaatioiden kokoa sekä tarjoamalla mahdollisuus matkustaa maata pitkin Suomessa ja lähialueilla.

 Monet muut nojaavat päästöjä yleisellä tasolla vähentäviin ohjeistuksiin.

“20 prosentin vähennystavoite on kunnianhimoinen, mutta meillä on tunne, että kun tehdään asioita fiksummin, se on mahdollista saavuttaa”, Ämmälä sanoo.

Lentokilometrien lisäksi päästöjä vähennetään tarjoiluilla: CMI:n tilaisuuksissa on alettu priorisoida kasvispainotteista tai muuten ilmastoystävällistä ruokaa, esimerkiksi kestävällä tavalla pyydettyä kalaa.

Siemenpuu: Vähemmän matkoja, vegaanista ruokaa

CMI:n numeroihin nakutettu päästöohjelma on järjestökentällä harvinainen. Monet muut nojaavat päästöjä yleisellä tasolla vähentäviin ohjeistuksiin.

Esimerkiksi Siemenpuu-säätiön matkaohjeistuksessa sanotaan, että matkustamisesta syntyvän hiilijalanjäljen pienentämiseksi voi olla tarkoituksenmukaista yhdistää Siemenpuun matka muuhun, samalle alueelle suuntautuvaan matkaan.

Viestintä- ja ohjelmakoordinaattori Timo Kuronen sanoo, että tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Siemenpuu käyttää hankkeiden seurantamatkoilla vapaaehtoisten, usein tutkijoiden, panosta. Jos kohdemaassa on Siemenpuulle läheisiä tutkijoita jo paikan päällä, ei toimiston väkeä aina tarvitse lennättää etelään.

”Järjestämme myös samassa maassa toimivien kumppanien kanssa yhteiskokouksia, jolloin synergiaa on enemmän”, Kuronen sanoo.

Kokouksissa Siemenpuu tarjoaa vain vegaanisia tuotteita.

”Takavuosina jaettu niukkuus on myös osaltaan vähentänyt päästöjä”, Kuronen muistuttaa. Kun rahaa on kehitysyhteistyöhön kohdistuneiden leikkausten tähden ollut vähemmän, on seurantamatkoja jouduttu harkitsemaan entistäkin harkitummin.

Siemenpuu on nykyisin myös aiempaa pienemmissä toimitiloissa, joita käytetään tehokkaammin.

Siemenpuun ja CMI:n tavoin myös Fingo tarjoaa järjestämissään tilaisuuksissa kasvis- tai vegaaniruokaa. Fingon hiljaittain päivitetyssä yhteiskuntasitoumuksessa linjataan, että lentomatkustamisesta luovutaan kokonaan Suomen sisällä ja kohteissa, jotka voi helposti saavuttaa junalla.

Pohjois-Euroopassa matkustettaessa on selvitettävä aina lentomatkustamisen vaihtoehtoja. Henkilöstöä kannustetaan maata pitkin kulkevien reittien hyödyntämiseen myös Keski-Eurooppaan suuntautuvilla matkoilla.

Kirkon Ulkomaanapu haki green office -sertifioinnin

Jos järjestö tai mikä vain työpaikka haluaa seurata ilmastokuormitustaan yhä tarkemmin, tarjolla on myös WWF:n green office -ohjelma ja sertifiointi. Järjestelmässä voi seurata ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, jotka syntyvät esimerkiksi energiankulutuksesta, liikkumisesta, paperinkulutuksesta, hankinnoista ja jätteistä.

Yksi sertifioitu työpaikka on Suomen suurin kehitysjärjestö Kirkon Ulkomaanapu, on ollut jo kymmenen vuoden ajan.

”Se on meidän ilmasto-ohjelmamme, mutta lisäksi meillä on omia ohjeistuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Käytännössä green office -järjestelmä sopii Kirkon Ulkomaanavun Helsingin-toimistoon, ja maatoimistoissa sen periaatteita noudatetaan siinä määrin kuin kussakin maassa on mahdollista.

Myös virtuaalisiin kokouksiin on satsattu investoimalla parempiin kameroihin ja tietoliikenneyhteyksiin.

Kirkon Ulkomaanavulla ei tällä hetkellä ole numeerista tavoitetta vähentää esimerkiksi lentokilometrejä, mutta ainakaan niitä ei haluta nostaa, vaikka henkilökuntaa on tullut taloon lisää.

”Muuten meillä on ohjeistettu, ettei olisi useita välilaskuja ja että hoidettaisiin useampia matkoja kerralla. Juuri äsken meille tuli viesti, että kaikkien pitää tarkistaa, miten voisi vähentää omaa lentämistään ja karsia turhia lentoja”, Suomi sanoo.

Myös Kirkon Ulkomaanavussa lentopäästöt kompensoidaan, heillä on käytössä sertifioitu Klima-Kollekte-rahasto. Myös virtuaalisiin kokouksiin on satsattu investoimalla parempiin kameroihin ja tietoliikenneyhteyksiin.

Myös ohjelmatyötä ilmastonmuutoksen näkökulmasta

Järjestöjen työ liippaa hyvin läheltä ilmastokysymyksiä muutenkin. Esimerkiksi CMI toimii kriisialueilla, joissa ilmastonmuutos runtelee yhteiskuntia.

”Työmme on tärkeässä asemassa hauraiden maiden ja alueiden vakauttamisessa. Ilman väkivaltaisia konflikteja näillä yhteiskunnilla on paremmat mahdollisuudet sopeutua väistämättä muuttuviin ilmasto-oloihin”, todetaan CMI:n tiedotteessa.

Ympäristöalan toimijana Siemenpuu taas ottaa ilmastonsuojelun huomioon tavalla tai toisella jokaisessa hankkeessa.

Energiakysymyksissä Siemenpuu on tukenut paikallisia energia- ja ilmasto-oikeudenmukaisuusaloitteita useissa maissa. Järjestöjen vaikuttamistyötä on tuettu etenkin Mekong-joen alueella Kaakkois-Aasiassa, missä energian tuotanto ja erityisesti sähköntuotanto on nopeasti muuttunut alueelliseksi liiketoiminnaksi.

Myös Kirkon Ulkomaanapu pitää ilmastonmuutosta läpileikkaavana teemana ohjelmatyössään maailmalla. Järjestöllä on työkalu ilmastokysymysten huomioon ottamiseen ohjelmien suunnittelussa, etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen kannalta.

”Tehdään paljon koulutuksia ja varautumissuunnitelmia, istutetaan puita ja mietitään esimerkiksi vaihtoehtoisia toimeentuloja ihmisille”, Katri Suomi sanoo.

Välillä ohjelmissa voidaan osallistua myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Esimerkiksi koulurakennukset voidaan tehdä energiatehokkaiksi.

”Meillä on nyt käynnissä ilmastotyökalun päivitys”, Suomi sanoo. ”Toiveena on, että ilmastonmuutos huomioidaan jatkossa meidän ohjelmissamme vielä paremmin.”