Rosa Kettumäki, Emma Kari, Kimmo Tiilikainen, Jenni Pajunen, Pilvi Torsti
Kuva:
Hanna Vaittinen
Fingo
Uutinen

Järjestöjen vaalipanelistit vaativat kehitysrahoituksen nostoa

Järjestöjen vaalipaneelissa ehdokkailta tuli vahva tuki kehitysrahoituksen ja järjestöjen osuuden nostolle. Kaikki pitivät ilmastoa kynnyskysymyksenä hallitusneuvotteluissa.
Sanna Ra
3.4.2019

”Muut Pohjoismaat ovat jo kaukana meistä. Miten Suomi pääsee 0,7-klubiin mukaan ja mitä tapahtuu seuraavalla kahdella seuraavalla vaalikaudella?” haastoi Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Jonas Biström SDP:n Pilvi Torstia, keskustan Kimmo Tiilikaista, kokoomuksen Jenni Pajusta sekä vihreiden Emma Karia tiistaina 2. huhtikuuta pidetyssä Fingon vaalipaneelissa.

”Olisin valmis sitoutumaan vuoteen 2028 luettuani Fingon nerokkaan perustelun turvaneuvoston jäsenyyden lobbauksesta”, Torsti myönsi.

SDP on puolueena sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksen 0,7 tasolle vuoteen 2030 mennessä.

Kari muisteli vastauksessaan neljän vuoden takaisia kehitysrahoitusleikkauksia. ”Kyllä silloin tuntui, että kovat arvot jylläävät. Kyllä se oli arvovalinta, koska yritystukiin ei koskettu.”

Tiilikaisen mukaan määrärahapäätökset ovat riippuvaisia talouden kokonaistilanteesta, mutta Karin tavoin hän kannattaa pysyvämpää ratkaisua kehitysrahoituksen heilunnalle.  

”Tarvittaisiin parlamentaarinen, vähintään kahden vaalikauden mittainen ohjelma, johon toivoisin kaikkien puolueiden sitoutumista. Kaksi vaalikautta on mielestäni realismia saavuttaa 0,7.”

Myös Pajunen sitoisi tavoitteeseen pääsyn Suomen talouden kuntoon. ”Nythän talous on paremmassa kunnossa. Mutta ei kannata tuijottaa vain mittaria, vaan katsoa laatua ja vaikuttavuutta. Agenda 2030 –tavoitteiden pitäisi olla hallitusohjelman pohjana.”

Aiemmin päivällä järjestöt muistuttivat Eduskuntatalon edessä järjestetyssä ryhmäkuvatempauksessa, että jopa 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Miten rahoitus jaetaan?

Kaikki ehdokkaat olivat lippuäänestyksessä samaa mieltä siitä, että 0,2 prosenttia BKTL:sta tulee kohdistaa kaikkein köyhimmille maille.

”Perusasioiden pitää olla kunnossa näissä maissa. Jos instituutiot ja poliittinen järjestelmä eivät ole kunnossa, pahimmassa tapauksessa voidaan aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä”, Pajunen sanoi.

Kari kiitteli järjestöjen asiantuntemusta ja Tiilikainen ylipäätään kansalaisyhteiskunnan tukemista.

”Kansalaisjärjestöjen tukeminen on tärkeää. Tavoitteena on, että ne saavat 15 prosenttia kehitysyhteistyövaroista” Torsti vetosi. Tällä hetkellä järjestöjen rahoitusosuus on noin kymmenen prosenttia.

Painopisteissä hajontaa

Paneeliin oli pyydetty kommenttipuheenvuoroja kaikilta eduskuntapuolueilta. RKP:n Silja Borgarsdóttir Sandelin ja Vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed tenttasivat panelisteja kehitysyhteistyön painopisteistä.

Tiilikainen vetosi Agenda 2030:n laajuuteen ja sanoi vierastavansa raja-aitoja. Sitten hän ilmoitti uudesta aloitteestaan.

”Otetaan Suomen kehitysyhteistyön painopistemaista kaikkien köyhimmät, sähköverkoston ulkopuolella olevat alueet, ja tuodaan niissä kouluille aurinkosähkö- ja vedenpuhdistusjärjestelmälaitteet. Näin tytöt pääsevät kouluun ja saavat sieltä puhdasta vettä, joten terveys ja oppimistulokset paranevat.”

”Paljonko tämä maksaa?” paneelin juontaja Rosa Kettumäki kysyi.
”Pannaan kolmenumeroinen summa (miljoonia) ja lähdetään isosti liikkeelle”, Tiilikainen ehdotti.

Myös Torsti ja Kari kannattivat tyttöjen ja naisten oikeuksiin ja lisääntymisterveyteen panostamista. Pajunen piti koulutusvientiä tärkeänä ilmaston ja ympäristön ohella.

”EU on maailman suurin kehitysavun antaja, joten meidän täytyy vaikuttaa EU:n kehitysyhteistyöhön proaktiivisesti.”

Paneelin lopuksi Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner antoi vinkin hallitusohjelmaneuvotteluihin.

”Jos haluatte päästä ajoissa juhannuksen viettoon, teidän kannattaa valita kestävän kehityksen hallitusohjelma – pääsette helpommalla.”

Kun ehdokkailta kysyttiin, mikä oli olisi kynnyskysymys hallitusohjelmaneuvotteluissa, kaikki heistä viittasivat ilmastoon ja kahdeksan puolueen ilmastokirjaukseen.

”Minulle kynnyskysymys olisivat myös kestävän kehityksen tavoitteet”, Pajunen sanoi.