Kaksi henkilöä katsoo toisiinsa ja toinen heistä puhuu mikrofoniin Fingon jälkilöylyissä.
Kuva:
Tuomas Tiainen
Fingo
Uutinen

Järjestöillä vahva usko kehitysrahoituksen nousuun

Fingon eduskuntavaalien jälkilöylyissä iloittiin ilmastovaaleista, Ykkösketjuun-kampanjasta ja kestävän kehityksen laajasta kannatuksesta. Huolta herätti perussuomalaisten nousu ulkoasiain- ja hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.
Anni Piiroinen
29.4.2019

Kehitysjärjestöt suhtautuvat toiveikkaasti tulevan vaalikauden politiikkaan. Se kävi selväksi Fingon järjestämissä vaalien jälkilöylyissä viime perjantaina 26.4. Tilaisuudessa Fingo ja sen jäsenjärjestöt puivat yhdessä eduskuntavaalien tuloksia neljän eri teeman näkökulmasta: kestävä kehitys, kehityspolitiikka, kestävä talous ja ilmasto.

Puolueet tukevat kestävää kehitystä – ainakin Suomen rajojen sisällä

Kestävä kehitys on ollut monen puolueen ohjelman keskiössä, iloitsi Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. Hän muistutti yleisölle, että myös perussuomalaiset oli pitkään mukana edellisessä hallituksessa, joka painotti kestävää kehitystä ja aloitti kestävän kehityksen budjetoinnin.

"Vaikka perussuomalaiset on aika eri linjassa muiden eduskuntapuolueiden kanssa kestävän kehityksen kysymyksissä, sielläkin on myönteistä suhtautumista näihin asioihin. En pidä tilannetta toivottomana."

Silti Laukko näki huolestuttavana sen, että ulkoasiain- ja hallintovaliokunnan puheenjohtajuudet menivät perussuomalaisille, kun eduskuntaryhmät jakoivat puheenjohtajuudet keskenään torstaina 25.4. Näissä valiokunnissa käsitellään monille kehitysjärjestöille tärkeitä asioita, kuten kehitysyhteistyötä ja maahanmuuttoa.

"Puheenjohtaja ei tee asioita yksin mutta pystyy aika paljon johdattelemaan keskustelua. Tilanne edellyttää meiltä hyvää strategista pohjatyötä, kun menemme esittelemään asioita tai lobbaamme."

Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner oli tyytyväinen siihen, että suurimman puolueen eli Sdp:n vaaliohjelma on rakennettu hyvin vahvasti YK:n kestävän kehityksen ohjelman, Agenda 2030:n, pohjalle.

Suomen politiikan vaikutus kehittyvin maihin jää kuitenkin puolueiden vaaliohjelmissa huolestuttavan pieneen osaan. Agenda 2030 edellyttää, että kestävää kehitystä ei tavoitella vain Suomessa vaan se mahdollistetaan myös muualla maailmassa.

"On jännittävää nähdä, saadaanko jollain tavalla hallitusohjelmaan lisäpanostusta siihen, että Suomi arvioisi oman toimintansa vaikutuksia myös rajojensa ulkopuolella", Kanner totesi.

Kehitysrahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta

Kehitysrahoituksen leikkaukset vuonna 2015 iskivät pahasti järjestöihin, ja moni toivoo muutosta seuraavalla hallituskaudella.

"Kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen järjestöissä on tullut vähän mantraksi, että 'sinnitellään nyt tämä vaalikausi loppuun, niin sitten tulee iso muutos'", kertoi Mariko Sato, Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön toiminnanjohtaja.

Vaalitulos ei valitettavasti anna selkeää vastausta kehitysrahoituksen suunnasta. Tavoite nostaa kehitysrahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta löytyy kaikkien suurten puolueiden vaaliohjelmista perussuomalaisia lukuun ottamatta. Lupaukset eivät kuitenkaan ole olleet kovin konkreettisia, Sato sanoi.

"Jää nähtäväksi, miten lupaukset konkretisoituvat hallitusohjelmassa. Saadaanko oikeasti uskottava aikataulu, jotta kehitysrahoitus saadaan nostettua? Ohjataanko 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille valtioille? Mikä on kansalaisjärjestöjen osuus kehitysrahoituksesta?"

Paikalla olleet järjestöjen edustajat suhtautuivat luottavaisesti tulevan hallituksen toimiin. Käsiäänestyksessä suurin osa ilmaisi, että uskoo kehitysrahoituksen nousevan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta kahden seuraavan hallituskauden aikana.

Sato painotti, että rahoitusta tarvitaan lisää myös ulkoministeriölle, etenkin asiantuntijatyöhön.

"Järjestöt ja Fingo ovat toki tärkeä resurssi ja jakavat asiantuntijuutta, mutta ulkoministeriössä pitäisi olla myös resursseja siihen, että voidaan katsoa asioita syvällisemmin ja antaa muille ministeriöille syötettä paremmin."

Yritysvastuulailla vahva kannatus

Eettisen kaupan puolesta -järjestön vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme oli tyytyväinen vaaleja edeltäneeseen keskusteluun kestävästä taloudesta.

"Tässä on ollut aivan fantastinen pöhinä eri teemojen ympärillä. Ykkösketjuun-kampanja on saanut suorastaan historiallisen kannatuksen sekä yrityksiltä että järjestöiltä."

Ykkösketjuun-kampanja vaatii Suomeen uutta yritysvastuulakia, joka velvoittaisi yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Uusista kansanedustajista 68 on sitoutunut kampanjaan, ja jopa 122 kansanedustajaa kuuluu sellaiseen puolueeseen, joka on sitoutunut kampanjaan. Lumme uskoo, että uusi yritysvastuulaki saadaan hallitusohjelmaan.

Lumme oli tyytyväinen myös vaaleja edeltäneeseen kriittiseen keskusteluun talouskasvusta. Hän nosti esiin Kohtuusliikkeen vaaliteesit, jotka allekirjoitti 170 ehdokasta. Teesit vaativat Suomeen kestävää hyvinvointia, ekologista jälleenrakennusta sekä kulutuksen ja tuotannon rajaamista kohtuulliselle tasolle.

"Yleinen keskustelu liittyy väkevästi kasvuun, ja nähdään, että hyvinvointi tulee kasvusta. Tämä allekirjoittaneiden määrä ja keskustelu on todella tervetullut ja positiivinen signaali siitä, että kasvukeskustelu saa ehkä nyt jotain haastetta", Lumme sanoi.

Fingon kestävän talouden asiantuntija Senja Väätäinen-Chimpuku uskoi, tällä hallituskaudella kestävän hyvinvoinnin mittarit voivat saada enemmän tilaa hallituksen päätöksenteossa ja haastaa perinteiset taloudelliset mittarit, kuten bruttokansantuotteen.

"Nämä mittarit ovat väline siihen, että ekologinen kestävyys, oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi saadaan kaikkeen päätöksentekoon ensisijaiseksi tavoitteeksi."

Kansalaisyhteiskunta rakensi ilmastovaalit

"Saatiin ilmastovaalit ja ne näyttävät nyt kantaneen Rinteen hallitusneuvottelukysymyksiin", totesi Planin vaikuttamistyön asiantuntija Elisa Hara yleisölle.

Perjantaina julkaistiin hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymykset muille eduskuntaryhmille. Ilmastopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat heti kysymyslistan kärjessä. Eduskuntaryhmiltä kysytään esimerkiksi, ovatko he sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Hara painotti, että ilmastovaalit vaativat suurta panosta kansalaisyhteiskunnalta.

"Ilmastovaalit eivät tulleet itsestään vaan ne tehtiin. Korvaamaton-kampanja, nuorten ja lasten ilmastolakot ja ennennäkemättömän isot ilmastomarssit pakottivat ilmastonmuutoksen hallitsevaksi teemaksi ja puolueiden ohjelmiin."

Positiivista on, että vahvimmin 1,5 asteen lämpenemiseen sitoutuneet puolueet, vihreät, vasemmistoliitto ja Sdp, olivat vaalivoittajia. Ne joutuvat todennäköisesti kuitenkin tekemään jonkun verran kompromisseja, koska ne eivät saa muodostettua selkeää enemmistöä ilman kokoomusta tai keskustaa, arveli Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.