Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kokemuksiin nojaavassa Järjestöbarometrissa huolenaiheeksi nousee rahoitukseen liittyvän byrokratian lisäksi myös kokemus autonomian kaventumisesta. Vain vajaa 60 prosenttia pitää autonomiaansa riittävänä, mutta suunta on huonompaan. Kaksi vuotta sitten autonomiansa arvioi riittäväksi peräti 80 prosenttia.
Järjestöt kokevat, että autonomiaa kaventavat erityisesti rahoittajan linjaukset, vaatimukset sekä liian yksityiskohtainen ohjaus.
“Järjestöjen kokema hallinnollinen taakka tulee esiin tutkimuksessa vahvasti, eli hallituksen norminpurku-teema ei näy tässä. Rahoittaja ottaa kantaa sellaisiin asioihin joihin järjestöjen pitäisi itse vastata”, sanoi Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas Kepan järjestämässä Kapeneeko kansalaisyhteiskunnan tila? –keskustelussa Sosten järjestöristeilyllä tällä viikolla.
Samanlaisia viitteitä saatiin myös elokuussa julkaistusta järjestöjen varainkeruuta käsittelevästä Valan tutkimuksesta: lähes 70 prosenttia järjestöistä on kokenut ongelmia viime vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huoli siitä, että rahoittajan linjaukset vaikuttavat yhä enemmän järjestön käytännön toimintoihin, näkyy myös Valan tutkimuksessa.
Noin 15 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöistä koki, että haasteet johtuvat rahoittajan asettamista rajoituksista järjestöjen työlle tai siitä, ettei rahoittaja ymmärrä järjestöjen roolia tai työn luonnetta. Aiempina vuosina ei ole ilmennyt tällaisia haasteita.
Kapeneeko kansalaisyhteiskunnan tila?
Maailmanlaajuisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa seuraava Civicus-järjestön mukaan tilanne kulkee systemaattisesti huonompaan suuntaan. Viime vuonna 109 maassa rajoitettiin merkittävästi kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja vain 4 prosenttia maailman väestöstä asuu avoimissa yhteiskunnissa.
Rahoituslinjausten takia moni järjestökentällä kokee, että avoimessa Suomessakin järjestöjen työtä rajoitetaan. “Raha vaikuttaa kaikkeen, väistämättä siihen, että kansalaisyhteiskunnan tila kapenee”, linjasi Allianssin pääsihteeri Anna Munsterhjelm Kepan keskustelussa.
Järjestöissä koetaan turhauttavana, että hankkeiden ja projektien hakuprosessit nielevät luvattoman paljon työaikaa. “Se kaventaa järjestöjen tilaa. Mutta ihmisillä on ennen näkemättömän paljon keinoja tehdä hyvää, ilmassa on hyväntekemisen noste”, sanoi Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius.
Samoilla linjoilla oli myös Sosten Kiukas. “Kenttä elää: joka viikko perustetaan noin kolme uutta soste-järjestöä ja yksi katoaa. Jotkut jatkavat työtään eri muodossa tai yhdistyneenä. Ihmisillä on halukkuutta toimia yhteiskunnassa, ja yleensä se tapahtuu yhdistyksissä.”
Myös vapaaehtoistyö on Suomessa suositumpaa kuin Euroopassa keskimäärin. Kansalaisareenan tutkimuksessa 42 prosenttia vastanneista kertoi tekevänsä säännöllisesti vapaaehtoistyötä. “Miesten ja ikäihmisten tekemä vapaaehtoistyö vähentynyt, mutta nuorten lisääntynyt”, Stranius selvensi. “Se luo optimismia.”