some viestintä
Kuva:
Unsplash
Uutinen

Järjestö, näillä viidellä vinkillä tehostat some-viestintääsi

Mitä järjestösi voisi tehdä, jotta viestinne tavoittaisi halutut yleisöt entistä paremmin? Tässä viisi vinkkiä onnistuneeseen some-viestintään.
Saara Shikeben
24.1.2019

Sosiaalisen median käyttö on matalan kynnyksen julkaisutoimintaa, mutta somessa onnistuminen ei silti ole helppoa: Samalla ruudulla vastaanottajan huomiosta kilpailevat kymmenet muutkin tahot. Lisäksi useimpien ihmisten sosiaalisen median käyttö on nopeaa selaamista, ja harva lukee päivitysvirtaa keskittyneesti.

Mitä järjestösi voisi tehdä, jotta viestinne tavoittaisi halutut yleisöt entistä paremmin?

Tässä viisi vinkkiä onnistuneeseen some-viestintään.

1. Tunne kohderyhmäsi ja viesti sille


Some-viestinnässä ensisijaisen tärkeää on tietää, kenelle viestit. Viesti menee parhaiten perille silloin, kun kohdennat viestin sellaiselle joukolle, joka ymmärtää mistä puhut ja jakaa järjestösi tavoitteet.

Sosiaalisen median kohderyhmiä on hyvä pohtia myös kanavakohtaisesti: keitä järjestösi tavoittaa Facebookissa, entä Instagramissa? Voisiko YouTubesta löytää uusia yleisöjä?

Vältä tätä: Usein saattaa tuntua hyvältä ajatukselta suunnata oma viesti ihan kaikille. Muista kuitenkin, että jos kohderyhmäsi on “kaikki”, et viesti suoraan kenellekään. Jopa suurimmat organisaatiot ja kansainväliset  suuryritykset kohdentavat viestintäänsä tietyille yleisöille.

2. Valitse kanavat harkiten ja ole läsnä

Uusia some-kanavia syntyy jatkuvasti ja tämä voi luoda painetta avata tili jokaiselle mahdolliselle alustalle. Älä huoli! Tärkeintä on valita omalle järjestölle sopivimmat kanavat ja panostaa niihin.

Harkitse tarkkaan, kannattaako järjestölläsi olla useampi kuin yksi kanava ja pohdi sitten, mikä on teille luontevin tapa viestiä. Onko järjestöllesi helpointa viestiä esimerkiksi työn arjesta kertovien kuvien avulla (Instagram), kaipaatteko perinteisempää alustaa, jolla jakaa pidempiä tekstejä, kuvia ja videoita (Facebook) vai olisiko teidän sittenkin mielekkäintä herätellä keskustelua Twitterissä, jota etenkin päättäjät käyttävät aktiivisesti?

Vältä tätä: Älä perusta some-kanavia vain siksi, että “niin pitää tehdä”. Harvoin tai ei koskaan päivittyvä some-kanava, jonne järjestö ei ehdi tuottaa sisältöä, ei ainakaan vahvista mielikuvaa tehokkaasta ja vaikuttavasta järjestöstä.

3. Käytä kuvia ja videoita

Pelkkä teksti jää somessa helposti kuvavirran jalkoihin. Näyttävä kuva tai mielenkiintoinen video taas kiinnittää huomiota, ja Facebook myös antaa paremmin näkyvyyttä kuvitetuille postauksille.

Pohdi, minkälainen kuvakerronta sopii järjestöllesi ja pyri jakamaan mahdollisimman dynaamisia kuvia: kokoustavat ihmiset ei välttämättä ole visuaalisesti kiinnostavin lähestymistapa. Muista käyttää hyödyksesi myös ilmaisia kuvapankkeja ja harkitse, voisiko kuvaan lisätä lyhyen tekstin tai sanan herättämään kiinnostavuutta.

Vältä tätä: Pitkät tekstipostaukset saattavat tuntua parhaalta tavalta kertoa asia, mutta useimmiten ne jäävät yleisöiltä lukematta. Myös videoiden maksimipituus kannattaa pitää alle minuutissa, jotta ihmiset jaksavat katsoa videot alusta loppuun.

4. Oleellinen ensin!

Somessa jokaisen käyttäjän huomio on vangittava joka kerta uudelleen ja uudelleen. Tämän takia mielenkiintoisin asia kannattaa kertoa ensin. Lähesty some-postausta kuin lehtiartikkelia, jonka otsikon on tarkoitus herättää lukijan mielenkiinto (mutta vältä valheellisia “klikkiotsikoita”). Tiivistä asiasi mahdollisimman hyvin ja pohdi, mikä on kohdeyleisösi  mielestä kiinnostavaa.

Vältä tätä: Usein itselle merkittävin asia ei välttämättä ole paras tapa herättää yleisön kiinnostusta. Kumpi näistä postauksista tuntuu helpommin lähestyttävältä: “Globaalikasvatusverkosto tarjoaa opettajille ja varhaiskasvattajille monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia nykyajan haasteisiin, kuten esimerkiksi vihapuheeseen ja rasismiin” vai “Opettaja, pohditko miten puhua oppilaille rasismista? Katso kevään maksuton koulutustarjonta ja ilmoittaudu mukaan!”?

5. Ole oma itsesi

On fiksua seurata sitä, miten muut pärjäävät somessa. Tärkeintä on silti löytää oma tapa viestiä. Millaista kieltä organisaatiosi käyttää? Miten yleisöjä puhutellaan? Onko kuvakerronta vauhdikasta, vakavaa vai jotain muuta?

Parhaassa tapauksessa yleisösi oppii tunnistamaan järjestösi tavan viestiä ja innostuu mukaan. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudestaan: ota seurantaan omasta mielestäsi onnistuneita järjestötilejä, analysoi mikä tekee niiden viestinnästä onnistunutta ja pohdi, voisitko kokeilla samaa oman järjestösi somessa.

Vältä tätä: Oman äänen löytäminen ei tarkoita sitä, että somessa pitäisi heittäytyä hurjaksi, kertoilla huonoja puujalkavitsejä tai muuten poiketa järjestön tyylistä. Oman äänen löytäminen voi viedä aikaa ja useita kokeiluja  mutta juuri malttia some-viestintä vaatikin.