IPCC:n raportin kannen kuvia maankäytöstä
Kuva:
IPCC
Uutinen

IPCC: vesipulaan pitää varautua jo nyt

Pelkkä fossiilisista polttoaineista luopuminen ei riitä, vaan tarvitaan toimia maankäyttösektorilla ja kehityspolitiikassa, jotta lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, kuuluu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maankäyttöä koskevan raportin pääviesti.
Sanna Ra
8.8.2019

Ilmastonmuutos rasittaa maaekosysteemejä ja lisää aavikoitumisen, elinympäristöjen heikkenemisen ja ruokapulan riskiä, torstaina julkaistussa raportissa todetaan. Kuivuuden odotetaan lisääntyvän Välimeren alueella, Keski-Euroopassa, eteläisellä Amazonilla ja eteläisessä Afrikassa. Jo nyt 500 miljoonaa ihmistä elää aavikoituvilla alueilla.

Kuivuus ja puhtaan juomaveden saatavuus ovat jo nyt suuri ongelma ja ne aiheuttavat kiistoja ihmisryhmien välille useilla alueilla. Kaikki raportin skenaariot ennustavat veden saatavuuden ja sen riittämisen vaikeutuvan tulevaisuudessa.

”Suomella on vahvaa vesiosaamista kehityshankkeissa. Lähitulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan entistä vahvempaa yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä, jotta vesipulaa voidaan ratkoa myös hankalimmin saavutettavissa olevilla alueilla”, toteaa Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Raportin mukaan ilmastonmuutos lisää maankäyttöoikeuksiin liittyvien konfliktien määrää, ja myös ruokaturvan heikentyminen voi olla konfliktien laukaisija.

Kasvava köyhyys koskettaa usein ensimmäisenä naisia ja tyttöjä: heidän ruoka-annoksensa pienenee, perheestä vain poika pääsee kouluun tai tyttösikiö abortoidaan, koska perheellä ei ole varaa myötäjäisiin. Siksi naisviljelijöiden toimeentulon ja maaoikeuksien turvaaminen ovat tärkeitä.

Ruokaturva uhattuna

Maatalous, metsäteollisuus ja muu maankäyttö tuottavat noin neljänneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Nykyisenkaltainen maankäyttö on johtanut maaperän köyhtymiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen sekä lisännyt metsäkatoa.

”Ilmastokriisin torjunta, luonnon monimuotoisuus ja kestävä maankäyttö ovat välttämättömiä maailman köyhimpien näkökulmasta,” sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Tärkeimpiä keinoja hillitä ilmastonmuutosta maankäyttösektorilla ovat metsäkadon ja soiden raivaamisen pysäyttäminen sekä ruokatottumusten muuttaminen kasvispainotteisemmaksi. Lihankulutus on kolmikertaistunut 1970-luvun jälkeen. Jotta 1,5 asteen tavoitteeseen päästään, ruokailutottumuksia täytyy siis muuttaa radikaalisti.

”Ruokajärjestelmän muutokset ovat välttämättömiä ja ne edistävät myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista”, totesi Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta raportin julkaisutilaisuudessa tänään Helsingissä.

Ruokaa on enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta se ei jakaudu tasaisesti maailman väestön kesken. Jopa kolmasosa ruuasta haaskataan ja yli 10 prosenttia maailman väestöstä kärsii nälästä. 

”Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät paljon hyvää työtä ruokaturvan parantamiseksi maailmalla. Kehityspoliittisin keinoin Suomi voi tukea lisää erityisesti pien- ja perheviljelijöitä sekä ekologisesti kestäviä ruoantuotannon tapoja, jotka helpottavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa”, Tenhio sanoo.

Kansainvälisesti vain 10 prosenttia maatalouteen suunnatusta kehitysavusta päätyy naisille.

”Suomi voisi tässä toimia edelläkävijänä ja valvoa entistäkin tarkemmin, että Suomen kehitysyhteistyövarat hyödyttävät tasaisesti kokonaisia kyläyhteisöjä maaseudulla”, Tenhio ehdottaa.

Väestönkasvun hillitseminen tärkeää

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä-Aasiassa väestönkasvu on suurta, jolloin paine valjastaa käyttöön uusia maa-alueita kasvaa. Jo nyt 70 prosenttia maapinta-alasta on ihmisten käytössä.

Olemassa olevien resurssien kestävämpi hyödyntäminen on yksi ratkaisu, mutta se ei riitä. Raportin mukaan väestönkasvun hillitseminen olisi yksi keskeisimpiä keinoja vähentää ilmaston lämpenemisen kielteisiä seurauksia, mutta perhesuunnittelu on edelleen hyvin arka aihe eri puolilla maailmaa.

”Seksuaali- ja lisääntymisterveys on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä, ja kehitysyhteistyöjärjestöt tekevät merkittävää työtä tällä saralla”, Tenhio kehuu.

IPCC:n raportti kannustaa myös suomalaisia tasa-arvojärjestöjä yhteistyöhön ympäristöjärjestöjen kanssa, jotta niiden työn tulokset olisivat vielä vaikuttavampia tulevaisuudessa myös ilmaston kannalta.