Merja Kyllönen puhuu yleisölle Cafe Talossa.
Laaja järjestöjoukko kokoontui keskustelemaan Merja Kyllösen kanssa ilmastopolitiikasta Cafe Taloon.
Kuva:
Jussi Kanner
Fingo
Uutinen

Ilmastopolitiikkaan kaivataan kunnianhimoa: ”Scifistä tulee tulevaisuutemme”

Euroopan parlamentti on asettanut jäsenmaita ja komissiota korkeammat ilmastotavoitteet, mutta Merja Kyllönen kyseenalaistaa niiden riittävyyden.
8.11.2018

”Nykyisillä ilmastotavoitteilla ei tulla saavuttamaan kestävyyttä globaalilla tasolla”, pohti Kehyksen meppikahveille suoraan Kiinan matkalta saapunut europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Matkallaan Kyllönen oli nähnyt omin silmin, kuinka veden saastuminen ja ravinnon loppuminen vaikuttavat ihmisiin. Kyllönen penäsikin myös globaalia vastuuta meiltä eurooppalaisilta: ”Me halutaan aina vaan lisää tavaraa, kulutusta ja kasvua. Me jokainen vaikutamme tuotetun tavaran määrään.”

Poliittisessa vaikuttamisessa ja päätöksenteossa Kyllönen kehotti puhumaan rahan kieltä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen torjunta tulisikin taloudellisesti tuhojen korjausta halvemmaksi: ”YK:n alaisen ilmatieteenlaitoksen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot maksoivat 320 miljardia vuonna 2017. Pistämme korjaukseen ja jälleenrakennukseen valtavasti rahaa.”

Kyllönen arvosteli myös nykyisen poliittisen keskustelun ja päätöksenteon keskittymistä puolustuspolitiikkaan. ”Meidän suurimmat riskimme eivät liity puolustukseen, vaan ne ovat ilmastokysymyksiä, kehitysyhteistyökysymyksiä ja kansanterveyskysymyksiä. Mutta ollaanko näistä asioista kiinnostuneita?” pohti Kyllönen. ”Riskimme ovat aivan muualla, mutta silti tuemme puolustusteollisuutta suurilla summilla.”

Esille nousikin rahasta puhuttaessa mahdollisuus sitoa EU:n tukia ilmastotavoitteisiin. Nyt EU:ssa käydään kiivasta keskustelua EU:n rahahanojen sulkemisesta sellaisilta jäsenmailta, jotka eivät kunnioita oikeusvaltioperiaatetta. Kyllönen kannatti tätä lähtökohtaa vahvasti: ”Kaikki rahoitus tulisi sitoa yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen, oli kyse sitten ihmisoikeuksista tai ilmastotavoitteista.”

Järjestöjen kommenttipuheenvuorossa Kepan ilmastoasiantuntija Hanna Aho kiitteli Euroopan parlamentin kunnianhimoista linjaa ilmastopolitiikassa. ”EU:ssa suurin haaste on saada jäsenmaat mukaan”, sanoi Aho. Toisaalta Aho toivoi, että muutamat ilmastoasioissa edistykselliset jäsenmaat nostaisivat rimaa ilmastokysymyksissä. Suomella on tähän erinomainen tilaisuus ensi syksynä, kun se toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana.

Ensi kevään eduskunta- ja europarlamenttivaalit puhututtivat meppikahveilla paljon. Aho näki vaalit tilaisuutena muuttaa ilmastopolitiikan suuntaa: ”Vallat vaihtuvat ensi vuonna. Nyt on tärkeää haastaa sitä, miltä pohjalta tulevaisuutta rakennetaan.” Myös Kyllönen myönsi toivovansa Suomeen hallitusta, jolla olisi ympäristöomatuntoa. Euroopan skaalassa äärioikeiston nousu haastaa ilmastopolitiikan lisäksi myös esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeudet sekä seksuaaliterveyden.

Nyt on siis hyvä aika muutokseen. ”Puhun paljon järjen köyhyydestä: politiikassa ei ole halua avata silmiä ja nähdä, millaisia päätöksiä olemme valmiita tekemään” pohti Kyllönen ja haastoi kaikki toimimaan yhdessä, järjen ja sydämen kautta. Ilmastopolitiikassa onnistuminen on välttämätöntä, sillä Kyllösen sanoin, muuten scifistä tulee tulevaisuutemme.