nainen ja lapsi teltan edessä somaliassa
Somaliäiti ja aliravittu lapsi lääkintäteltan edustalla Somaliassa heinäkuussa 2011. Somalia on viime vuosina kärsinyt pitkään jatkuneista kuivuuskausista, jotka ovat johtaneet ruokaturvan heikkenemiseen ja nälänhätään.
Kuva:
Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Uutinen

Ilmastonmuutos on turvallisuusriski köyhimmille

Ilmastonmuutos ei synnytä sotia, mutta muuttuvat sääolosuhteet voivat todistetusti herkistää konflikteille. Somaliassa ilmastonmuutos heikentää etenkin naisten turvallisuutta.
Ruut Tolonen
29.10.2018

Johtaako ilmastonmuutos sotiin? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta UN Womenin järjestämässä Ilmastonmuutos, konfliktit ja tasa-arvo -seminaarissa viime viikolla.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta konfliktialttiuteen on tutkittu paljon. Koska konfliktien taustat ovat yleensä monimutkaiset, ei ilmastonmuutosta voida pitää konfliktien laukaisijana, mutta oikukkaaksi muuttuvat sääolosuhteet voivat todistetusti herkistää konflikteille.

Näin on käynyt esimerkiksi Afrikan Tsad-järven alueella ja Syyriassa, kertoi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

”Ennen sodan syttymistä Syyriassa oli ollut jo pidempään poikkeuksellisen kuivaa, minkä vuoksi ihmiset joutuivat muuttamaan maalta kaupunkeihin. Pula vedestä lietsoi muutenkin vallinnutta yhteiskunnallista tyytymättömyyttä, mikä lopulta johti konfliktiin”, Hakala sanoi.

Hakalan mielestä aiheen parissa käytävä keskustelu kiihtyy herkästi puheeksi ilmastokonflikteista ja vesisodista, mutta kumpikin termi on kärjistetty.

Myös ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Antti Rautavaara pitää vesisodista puhumista ilmastokeskustelun demonisointina. Hän muistutti, että vesi on valtioiden kannalta äärimmäisen merkittävä tekijä, joten sen suhteen ei haluta ottaa riskejä.

”Tosiasia on, että maat, joilla on yhteisiä rajavesialueita jakavat ne eivätkä siksi missään tapauksessa halua ajautua konfliktiin keskenään. Sen sijaan huolestuttavaa on, että maiden sisäiset kriisit lisääntyvät”, Rautavaara sanoi.

Somalit kärsivät jo ilmastonmuutoksesta

Somaliassa ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset kansalaisten turvallisuuteen ovat jo selvästi nähtävillä, kertoi Somalian UN Womenia johtava suomensomali Fadumo Dayib. Kun maan ruuantuotannosta 70 prosenttia on riippuvaista sään kausivaihtelusta, ovat äärimmäiset kuivuusjaksot johtaneet ruokapulaan.

”Nälästä kärsiviä nuoria on paljon ja työttömyysluvut korkeita, joten terroristijärjestö Al-Shabaab on onnistunut hyvin rekrytoinneissaan, sillä se tarjoaa nuorille miehelle toimeentulon. Heikko ruokaturva on siis kärjistänyt konfliktia.”

Ankarimmin ilmastomuutoksen vaikutukset kuitenkin iskevät naisiin, Dayib sanoo. Maasta riippuen Afrikan naisista 4878 prosenttia kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista arjessaan.

Moni somali joutuu lähtemään pakolaiseksi kotimaansa sisällä, ja näistä maan sisäisistä pakolaisista neljä viidestä on naisia. Pakolaisuus on heille turvallisuutta merkittävästi heikentävä tekijä, sillä poikkeusolosuhteissa naisilla on suuri riski joutua esimerkiksi väkivallan tai raiskauksen uhriksi.

”Lisäksi perheillä on kova paine naittaa tyttärensä hyvin nuorina, koska silloin perheellä on yksi suu vähemmän ruokittavana.”

Dayibin mukaan Somaliassa keskustelu ilmastonmuutoksesta ei ole vielä alkanut, eikä hän usko suurimman osan kansasta edes tietävän, mikä ilmastonmuutos on.

”On niin paljon muitakin ongelmia: korruptio, Al-Shabaab, merirosvous… Ihmisten, joita ilmastonmuutos eniten koskettaa, pitäisi kuitenkin saada tieto siitä mitä on meneillään. Mielestäni meidän pitäisi aloittaa opettamalla lapsille ilmastonmuutoksesta, niin he voisivat kertoa siitä vanhemmilleen”, hän sanoi.

Vielä ilmastokeskustelua enemmän Somaliassa tarvittaisiin hänen mielestään valtiollista toimijaa, joka tekisi töitä kuivuuden ja siihen varautumisen parissa.

Länsimaat vastuussa hillitsemisestä

Keskeisin keino ilmastomuutoksen aiheuttamien turvallisuusriskien ehkäisemisessä on maapallon lämpenemisen hillitseminen. Siitä suurin vastuu on teollisuusmailla, sillä ne myös tuottavat suurimmat hiilidioksidipäästöt. Suomalaisillakin on tässä tekemistä, sillä hiilijalanjälkemme on eurooppalaisittain korkea.

”Jos toimimme järkevästi, ympäristön kautta voidaan luoda yhteistyötä maiden välille. Meillä on vielä aikaa torjua ilmastonmuutosta demokraattisen prosessin piirissä. Jos sitä ei tehdä nyt, myöhemmin asioita täytyy viedä läpi pakolla”, Hakala muistutti.