Filippiiniläinen riisipelto tulvii vuonna 2009.
Maailman köyhimmät maat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista ääri-ilmiöistä. Kuvassa filippiiniläinen riisipelto tulvii. Kuva: Maailman köyhimmät maat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista ääri-ilmiöistä. Kuvassa filippiiniläinen riisipelto tulvii.

Ilmastoneuvottelut jatkuivat Bonnissa: Köyhimmät maat uhmasivat Trumpia

Bonnissa on jatkettu Pariisin sopimuksen säännöstön laatimista. Köyhimmät maat hakivat neuvotteluissa vahvaa roolia ja näpäyttivät Trumpin hallintoa.

Teksti: Mimosa Hedberg Kuva: Nonie Reyes

YK:n ilmastosopimuksen alaiset kaksi viikkoa kestäneet neuvottelut saatiin päätökseen Saksan Bonnissa myöhään torstai-iltana. Virkamieskokouksen pääpaino oli Pariisin sopimuksen säännöstöön liittyvän työn edistämisessä ja toimeenpanon vauhdittamisessa.

Myös Suomi oli mukana neuvottelemassa.

”Yleisilmapiiri oli hyvä, ja teknisissä kysymyksissä edettiin”, ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia kertoo Kepalle.

Myös paikalla mukana ollut Climate Action Network (CAN) Europen ilmastokoordinaattori Ulriikka Aarnio arvioi Kepalle, että kokouksessa edettiin perustyössä, vaikka Pariisin sopimuksen käynnistämä prosessi onkin vielä aluillaan.

Mitään ”spektaakkelia” Bonnissa ei Aarnion mukaan koettu, vaan nyt keskityttiin tekniseen perustyöhön.

Köyhät maat esillä

Neuvotteluissa loistivat erityisesti köyhät, ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille alttiit maat, jotka muodostavat Climate Vulnerable Forumin (CVF). Ryhmään kuuluu yhteensä 48 maata, joiden asukasluku on yhteensä yli miljardi ihmistä.

Maiden mukaan Pariisin sopimus on niiden pelastusnarunsa, ja sitoumuksia tulisi vieläkin vahvistaa.

”Ilman lisääntyneitä ilmastotoimia mikään maa ei voi olla enää suuri”, Filippiinien ilmastoedustaja Emmanuel Guzman sanoi, viitaten Donald Trumpin hokemaan lausahdukseen ”Make America great again” – tehdään Amerikasta taas suuri.

”Suuruus mitataan sillä, miten maasi pystyy kasvattamaan ja vahvistamaan ilmastotoimia”, Guzman jatkoi.

Ilmastotoimet eivät ole pelkästään välttämättömiä, vaan myös toivottuja talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta, maat muistuttivat.

CAN Europen Aarnio pitää moraalisesti tärkeänä, että kehittyvät maat pitävät kunnianhimoa ilmastoasioissa yllä. Silti hän muistuttaa, että ryhmä ei ole poliittisesti kovin voimakas.

Honkatukian mukaan haastavaa oli se, kuinka käytännössä monet kehitysmaat edelleen ajavat, että niille luotaisiin erilaiset raportointiohjeet kuin teollisuusmaille. Jälkimmäiset eivät tätä kuitenkaan niele.

”Vaikka Pariisin sopimuksessa sovittiin kaikille yhteisten sääntöjen laatimisesta, useiden kehitysmaiden puheissa palomuuria ollaan tuomassa takaisin”, Honkatukia sanoo.

Yhdysvallat taka-alalla

CNN:n toimittaja kuvaili tunnelmia Bonnissa jopa yllättävän positiivisiksi Yhdysvaltojen aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta.

Etenkin CVF-ryhmän edustajat ilmaisivat Bonnissa tyytymättömyytensä Yhdysvaltain tämänhetkisiin ilmastokantoihin. Presidentti Trumpin odotetaan päättävän Yhdysvaltain jatkosta Pariisin sopimuksessa ensi viikolla G7-maiden kokouksessa Italiassa.

Bonnin neuvotteluihin osallistui 140 maata, ja yleisesti vallalla tuntui olevan tahtotila, että mitä tahansa Yhdysvallat tekee, muiden maiden on toimittava ja uskottava muutokseen siitäkin huolimatta.

”Trumpin vaikutus ei Bonnin neuvotteluilmapiirissä näkynyt. Ja Yhdysvallat oli vahvasti mukana kaikista asiakohdista käydyissä keskusteluissa”, Honkatukia arvioi.

Yhdysvallat osallistui Bonnin neuvotteluihin varsin pienin panoksin. Paikalla oli 16 yhdysvaltalaisneuvottelijaa, kun esimerkiksi Kiina marssitti paikalle 38 edustajaa ja Fidžikin 26, uutisoi CNN.

Honkatukian mukaan Suomen valtuuskuntaan kuului 18 henkilöä, joista kaikki eivät kuitenkaan olleet paikalla koko kaksiviikkoista rupeamaa.

Honkatukia alleviivaa vastikään käytyä Arktisen neuvoston huippukokousta, jossa kaikki jäsenet mukaan lukien Yhdysvallat ja Venäjä hyväksyivät Fairbanksin julistuksen. Julistukseen sisältyi vahvat kirjaukset mm. Pariisin sopimuksesta, sen toimeenpanosta ja päästövähennysten tarpeesta. Ne luovat jatkotyölle hyvän pohjan.

Haasteita riittää jatkossakin

Honkatukia mainitsee pettymykseksi Bonnissa maailmanlaajuista tilannekatsausta eli Global Stocktakea koskevat neuvottelut, joissa ei ole Pariisin ilmastokokouksen jälkeen edistytty lainkaan.

Global Stocktake on osa Pariisin sopimuksen ambitiomekanismia, jonka yhteydessä tarkastellaan viiden vuoden välein, mikä konkreettinen vaikutus maiden ilmastotoimilla on ollut.

”Näissä ei ole päästy eteenpäin, ne junnaavat paikoillaan. Yksi syy on, että maat tulkitsevat Pariisin sopimuksen mandaattia niin eri lailla”, Honkatukia toteaa.

Aarnio nostaa puolestaan huoleksi esille Suomen metsäalan lobbauksen. EU:ssa neuvotellaan nyt parasta aikaa maankäyttö- ja metsäpäästöjen rajoista.

”Jos Suomi saa vaikutettua niin, että EU:ssa tehdään huonot säännöt, tämä voi vaikuttaa huonojen sääntöjen luomiseen globaalillakin tasolla”, Aarnio pohtii.

Se on Aarnion mukaan Suomelta lyhytnäköistä ja jopa vastuutonta.

”Ei ole Suomen metsätalouden kannaltakaan hyvä asia, että ilmastonmuutos etenee”, Aarnio jatkaa.

Silti Aarnio antaa myös kehuja EU:lle. Yleisesti EU näyttäytyi hyvässä roolissa Bonnissa: Euroopassa on läpinäkyvyyttä ja muita toimivia sääntöjä, jota se aktiivisesti edistää myös globaalilla näyttämöllä.