ilmastonmuutos
Kuva:
Climate Action Network
Uutinen

Ilmastoasiat esillä EU:n yleisessä tuomioistuimessa: "Kärsimme ilmastonmuutoksesta jo nyt"

Kansalaiset vaativat Euroopan unionilta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Mikäli EU:n tuomioistuin ottaa kansalaisten valitukset käsittelyyn, se merkitsee ennakkotapausta eurooppalaisella tasolla.
Johannes Jauhiainen
21.2.2019

Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut joukon kansalaisia ja järjestöjä eri puolilta Eurooppaa valittamaan riittämättömästä ilmastopolitiikasta EU:n yleiselle tuomioistuimelle. Valituksen jättäneiden joukossa on muun muassa saamelaisten nuorisoliitto Ruotsista sekä maanviljelijöitä Portugalista ja Ranskasta.

Tapausta seurannut Goksen Sahin Climate Action Network -järjestöstä kertoo, että valituksen jättäneet vaativat EU:ta toimeenpanemaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennystavoitteet.  Climate Action Networkin mukaan lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii EU:lta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 65 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU:n virallinen tavoite jää 40 prosentin vähennyksiin.

Esimerkiksi maanviljelijät toteavat valituksessaan, että ilmastonmuutoksesta johtuvat helleaallot ja merenpinnan nousu vaikeuttavat heidän elinkeinonsa harjoittamista. Samassa veneessä on myös ruotsalaisen saamelaisjärjestön edustaja Sanna Vannar, joka toivoo EU:n huomioivan ilmastonmuutoksen vaikutuksen porojen laidunmaiden kaventumiseen. 

”Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma, sillä me kärsimme siitä jo nyt.  Mikäli tähän ei herätä, saamelaiskulttuuri ja porojen laiduntaminen katoaa”, Vannari sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjumien ei Vannarin mukaan etene tarpeeksi nopeasti ja petyttyään politiikkoihin, hänen edustamansa saamelaisyhteisö päätti ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin.

”Emme halua tuomioistuimelta rahaa, maamme eivät ole kaupan. Kulttuurimme ja elinkeinomme ovat riippuvaisia luonnosta. Ihmisten ei pitäisi kuluttaa enemmän kuin heillä on", Vannar sanoo.

EU:n tuomioistuin on tähän mennessä ottanut kantaa vain valitusprosessiin, ei valituksen sisältöön. Tuomioistuimen tulkinta on, ettei valitus täytä käsittelyn edellytyksiä. Yksi ehdoista käsittelylle olisi se, että valituksen jättänyt taho kärsisi suoraan ilmastonmuutoksesta.

”Valitukset ilmastonmuutoksesta voivat tyssätä todisteiden riittämättömyyteen. Esimerkiksi ympäristövalitukset ovat olleet kansallisia ja spesifejä, kun taas ilmastonmuutoksen ja politiikan välisiä syy-seuraussuhteita on vaikeampi osoittaa”, pohtii tutkijatohtori Heta Heiskanen All youth -hankkeesta Tampereen yliopistosta.

Ennakkotapaus Alankomaissa

Todistustaakasta johtuvista vaikeuksista huolimatta Heiskanen uskoo, että ilmastonmuutokseen liittyviä valituksia nähdään tulevaisuudessa aiempaa enemmän sekä kansallisissa tuomioistuimissa että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Esimerkiksi Alankomaissa Haagin tuomioistuin on langettanut kaksi päätöstä riittämättömän ilmastopolitiikan vuoksi. Päätös edellyttää maan hallitukselta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Tuomioistuimien päätöksiin vaikuttaa myös se, että tuomarit tulkitsevat toimivaltansa eri tavoin maasta riippuen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tuomioistuimissa on pitkä perinne päätösten langettamisesta myös laajoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Suomessa tulkintaperinne on kapeampi.

Ilmastonmuutoksesta ei valituksia suomalaisiin tuomioistuimiin - vielä

Heiskasen mukaan ilmastonmuutosta voisi Suomessa käyttää valituksen motiivina esimerkiksi kaavoituspäätöksistä valitettaessa. Lisäksi saamelaiset voisivat vedota siihen, että ilmastonmuutos uhkaa heidän perinteistä kulttuuriaan ja elinkeinoaan.

Heiskasen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että suomalaiset tuomioistuimet katsovat olevansa toimivaltaisia ilmastonmuutokseen liittyvissä valituksissa vasta, kun ilmastolainsäädäntöä on koeteltu ja kehitetty nykyistä enemmän.  

”On vaikeata ennakoida, miten EU:n tuomioistuin toimii portugalilaisten ja saksalaisten maanviljelijöiden sekä ruotsalaisten saamelaisten tapauksessa.  Sama pätee, jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee nuorten portugalilaisten tapauksen metsäpaloista. Varmaa kuitenkin on, että tässä haetaan ennakkotapausta ja ilmastoaiheisia oikeudenkäyntejä nähdään paljon lisää.”

Ilmastovalitukset ovat herättäneet kiinnostusta myös Euroopan parlamentissa. 3. maaliskuuta neljä parlamentaarikkoa, joista yksi on EPP:n Sirpa Pietikäinen, isännöivät valituksen jättäneitä kansalaisia ja järjestöjä seminaarin merkeissä Brysselissä.