BKT:lle vaihtoehtoiset mittarit
Kuva:
Aino Sutinen
Uutinen

Hyvinvointi ja kestävyys talouskasvun edelle — Beyond Growth -konferenssi tuotti EU:lle vahvat suositukset

Fingon päätapahtuma Suomen EU-puheenjohtajakaudella kokosi eri maiden asiantuntijat keskustelemaan, kuinka talouden prioriteetit muutetaan kestävämmiksi.
Anni Piiroinen
31.10.2019

Yli 150 tutkijaa, poliitikkoa, virkamiestä, kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman edustajaa sekä EU-instituutioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajaa kokoontui Helsinkiin 28.–29.10., kun Fingo järjesti yhdessä valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunnan kanssa kaksipäiväisen konferenssin, Beyond Growth — Indicators and Politics for People and Planet. Konferenssi kutsui osallistujat keskustelemaan, kuinka yhteiskunnat voivat uudistaa taloudelliset prioriteettinsa niin, että ne keskittyvät kasvun sijaan kestävyyteen ja hyvinvointiin.

“Jos puhutaan kestävästä taloudesta, on pakko puhua nykyisen talousjärjestelmän kasvuobsessiosta ja miten siitä pääsee eteenpäin”, Fingon kestävän talouden asiantuntija Elina Mikola sanoi.

Konferenssin aikana osallistujat keskustelivat muun muassa hyvinvoinnista, indikaattoreista, demokratiasta ja EU-politiikasta sekä työskentelivät viidessä työryhmässä luodakseen uusia politiikkasuosituksia EU:lle. Työryhmät keskittyivät tasa-arvoon, ekosysteemien rajoihin, kiertotalouteen, kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksiin yritystoiminnassa.

Konferenssin aikana tuotetuissa politiikkasuosituksissa vaadittiin, että EU:n päätöksenteko keskittyy tulevaisuudessa aiempaa voimakkaammin hyvinvointiin ja kestävyyteen.

“Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden pitäisi ottaa käyttöön sellainen politiikan suuntaus ja hallinnon lähestymistapa, joka asettaa ihmiset ja heidän hyvinvointinsa sekä planeetan tulevaisuuden politiikan ja päätöksenteon keskiöön”, todettiin konferenssin virallisissa suosituksissa.

Tiistaina suositukset luovutettiin Ulla Rosenströmille, valtioneuvoston kanslian johtavalle asiantuntijalle, joka vastaanotti suositukset pääministerin valtiosihteerin Raimo Luoman puolesta.

Uudet mittarit BKT:n tilalle

Konferenssissa pohdittiin, miten taloudellista ja yhteiskunnallista edistystä pitäisi mitata. Keskustelut aiheen ympärillä perustuivat yhteiseen ymmärrykseen siitä, että bruttokansantuote (BKT) ei sovi enää politiikan keskeiseksi ohjaavaksi mittariksi.

Mikola selitti, että mittareihin keskittyminen oli tapa tuoda keskustelu talouskasvusta konkreettiselle tasolle. Mittareita ei haluttu tarkastella teknisesti vaan merkkeinä siitä, mitä yhteiskunnassa pidetään arvokkaana.

“Mittareissa on kyse muustakin kuin mittaamisesta. Ne kertovat meille, mikä yhteiskunnassa ja kehityksessä on tavoittelemisen arvoista”, Mikola sanoi.

Erityisen tärkeä kysymys oli, miten uusia mittareita tulee käyttää. Mikä on valtion rooli, entä paikallisen hallinnon? Konferenssin suositusten mukaan BKT:lle vaihtoehtoisia mittareita tulee käyttää sekä kansainvälisellä, alueellisella, kansallisella että paikallisella tasolla. Kullakin tasolla tapahtuva seuranta tulee olla yhteydessä muihin tasoihin.

Lisäksi konferenssissa huomautettiin, että monia vaihtoehtoisia mittareita on jo kehitetty, joten päättäjien ei tarvitse aloittaa nollasta. Doreen Grove, Skotlannin hallituksen avoimen hallinnon johtaja ja WEAll-hankkeen puheenjohtaja, suositteli hyödyntämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

“Älkää keksikö liutaa uusia indikaattoreita. Mukautukaa siihen, mitä on olemassa, ja keskittykää tapoihin, joilla toteutatte sen.”

Hyvinvointi politiikan keskiöön

Hyvinvoinnin asettaminen keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi oli yksi konferenssin tärkeimmistä suosituksista. OECD:n poliittinen asiantuntija Brilé Anderson esitteli OECD:n uuden raportin, “Accelerating Climate Action: Refocusing Policies through a Well-being Lens”, jonka mukaan hyvinvointiin keskittyminen voisi tukea myös ilmastonmuutoksen hillintää. Raportti edustaa uutta lähestymistapaa, joka eroaa OECD:n perinteisestä kustannus-hyötysuhteen analyysistä.

“Uskomme, että voimme kiihdyttää ilmastotekoja, jos siirrymme kustannus-hyötysuhteen analyysistä näyttämään, miten ilmastonmuutoksen hillintä voi edistää hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa”, Anderson selitti.

Uudessa lähestymistavassa kasvunarratiivi korvataan hyvinvointinarratiivilla ja yhteiskunnan prioriteetit määritellään hyvinvointitavoitteiden avulla. Andersonin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä johtaisi parempiin tuloksiin, jos se tehtäisiin hyvinvointi edellä. Ilman hyvinvoinnista huolehtimista hillintätoimilla voi olla haitallisia sivuvaikutuksia, kuten keltaliivien protestit Ranskassa osoittivat, Anderson sanoi.

Toisaalta on myös kysyttävä, kenen hyvinvoinnista oikein puhumme, huomautti Africa Platformin pääsihteeri Paul Okumu. Afrikkalaiset ovat maksaneet kalliin hinnan eurooppalaisesta hyvinvoinnin tavoittelusta, joka on estänyt heitä hyötymästä omista rikkaista luonnonvaroistaan, Okumu sanoi.

“Istumme täällä puhumassa kivasti hyvinvoinnista tietäen, että se hyvinvointi perustuu siihen, mitä teemme Afrikalle.”

Myös Elina Mikola totesi, että keskustelu hyvinvointitaloudesta keskittyy usein siihen, miten hyvinvointi turvataan rikkaassa Pohjois-Euroopassa.

“Sitten on ihmisiä, jotka eivät ole edes uskaltaneet unelmoida hyvinvointitaloudesta. Mitä hyvinvointitalous voisi oikeasti tarkoittaa globaalissa näkökulmassa?”

Tavalliset ihmiset mukaan

Konferenssissa korostettiin, että tavalliset ihmiset on saatava mukaan yhteiskunnallisiin muutoksiin. Amsterdamin yliopiston poliittisen aritmetiikan professori Daniel Mügge varoitti, että uusia mittareita ei tule käyttää teknokraattisena hallinon muotona, jota asiantuntijat hallinnoivat ja joka ei huomioi tavallisten ihmisten huolenaiheita.

Jotta ihmiset saadaan tukemaan mittareita, asiantuntijat eivät voi päättää, mikä on ihmisten parhaaksi. Asiantuntijoiden tulee jalkautua ihmisten pariin, kysyä heiltä, mistä he välittävät, ja kehittää mittareita sen mukaan huolimatta siitä, vastaavatko tavallisten ihmisten toiveet asiantuntijoiden näkemyksiä, Mügge selitti.

BIOS-tutkimusyksikön tutkija Paavo Järvensivu painotti, että taloudellisten ja yhteiskunnallisten prioriteettien muuttaminen merkittävällä tavalla edellyttää monimutkaisten ideoiden kääntämistä sellaiseen muotoon, joka koetaan yhteiskunnassa laajalti merkitykselliseksi.

“Tarvitsemme ohjaavan narratiivin ymmärtääksemme, mitä teemme, mitä tavoitteet ovat ja mikä meidän roolimme on niiden saavuttamisessa.”

BIOS on yrittänyt luoda tälläisen ohjaavan narratiivin puhumalla ekologisesta jälleenrakennuksesta, joka viittaa toisen maailmansodan jälkeiseen yhteiskuntien jälleenrakennukseen. Järvensivu uskoo, että voimme oppia paljon nykyisistä haasteistamme tarkastelemalla, kuinka infrastruktuuri ja instituutiot rakennettiin uudelleen Suomessa (kuten monissa muissa maissa) sodan jälkeen.

Historian tarkastelu voi myös auttaa luomaan uuden suhteen yhteiskunnan ja talouden välille.

“Jälleenrakennuksen aikakaudella talous ei kertonut yhteiskunnalle, mitä tehdään ja mikä on mahdollista. Se meni toisinpäin: me annoimme taloudelle tavoitteita. Talous laitettiin työskentelemään poliittisesti määriteltyjen materiaalisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, Järvensivu selitti.

Hyvinvointitalous vai degrowth?

Monet konferenssin osallistujat näkivät hyvinvointitalouden hyvänä vaihtoehtona nykyiselle BKT-keskeiselle talousmallille, mutta osa peräänkuulutti siirtymistä talouskasvun jälkeiseen talouteen, jossa tuotanto ja kulutus laskevat selvästi nykyisestä.

Näin teki esimerkiksi antropologi Jason Hickel Lontoon yliopistosta puheessaan maanantaina. Taloudellista kasvua ei voi sovittaa yhteen tarvittavan ekologisen jälleenrakennuksen kanssa, vaikka vähentäisimme talouden hiilidioksidipäästöjä kunnianhimoisesti, Hickel selitti.

“Jatkuva taloudellinen kasvu läpi tämän vuosisadan tulee mitätöimään saavutukset, joita odotamme tekevämme pienentämällä hiili-intensiivisyyttä.”

Jos haluamme todella vähentää päästöjä nopeasti ja rajoittaa lämpenemisen 1,5 asteeseen, rikkaiden maiden on siirryttävä kasvunjälkeisen talouden periaatteisiin, Hickel selitti käyttäen argumenttinsa tukena viime vuoden IPCC-raporttia.

Hän painotti, että siirtyminen BKT:sta vaihtoehtoisiin mittareihin on tärkeää mutta yksinään riittämätöntä. Meidän täytyy myös aktiivisesti vähentää materiaalista tuotantoa ja kulutusta.

“Se määrä materiaalista ainetta, jonka louhimme, tuotamme ja kulutamme vuosittain, vaatii valtavan määrän energiaa. Vähentämällä materiaalista läpisyöttöä voimme pienentää energiankäyttöä ja helpottaa merkittävästi nopeaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan siinä lyhyessä ajassa, joka meillä on jäljellä.”

Hickel antoi useita ehdotuksia mahdollisista askeleista kohti kasvunjälkeistä taloutta. Näitä olivat esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen, tuotteiden takuiden pidentäminen, mainonnan kieltäminen julkisissa tiloissa ja työviikon lyhentäminen.

“Nämä politiikat ovat ehdottoman tärkeitä, jos aiomme vähentää energian kysyntää tarpeeksi saavuttaaksemme nopean siirtymän uusiutuvaan energiaan”, Hickel sanoi.