HS-gallup käsittelee maahanmuuttoa ylimalkaisesti

Neljättä kertaa tehty HS-gallup paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat entistä kielteisemmin maahanmuuttajiin. Gallupin kysymyksenasettelu on kuitenkin summittainen: se ei erottele, tarkoitetaanko ”maahanmuutolla” työperäisiä tulijoita vai pakolaisia.

Teksti: Lauri Haapanen

Helsingin Sanomien (16.3.2010) teettämän gallupin mukaan 59 prosenttia suomalaisista ei halua Suomeen lisää maahanmuuttajia. Myönteisesti kysymykseen vastasi 36 prosenttia, 6 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.
Gallupin tarkka kysymyksen asettelu oli: ”Suomessa on ulkomaalaisia noin kaksi ja puoli prosenttia väestöstä. Mitä mieltä olet; pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?”
Tulosten tarkemmassa analyysissä selviää, että naiset suhtautuvat maahanmuuttajiin aavistuksen miehiä myönteisemmin. Kyllä-vastanneiden osuus oli naisilla 39 prosenttia ja miehillä 32 prosenttia.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna maahanmuuttomyönteisyys väheni tasaisesti iän karttuessa: ikäryhmässä 15-24-vuotiaat uudet maahanmuuttajat toivottavat tervetulleeksi 45 prosenttia, kun yli 65-vuotiaista samoin vastaa enää 29 prosenttia.
Maantieteellisesti tarkasteltuna myönteisimmin maahanmuuttajiin suhtaudutaan pääkaupunkiseudulla. Pienempiin kaupunkeihin ja edelleen maaseudulle mentäessä maahanmuuttovastaisuus hieman lisääntyy.
Helsingin Sanomat on tehnyt samanlaisen gallupin kolmesti aiemmin. Tammikuussa 2007 vastanneista 36 prosenttia sanoi, ettei Suomen pidä ottaa lisää maahanmuuttajia. Syyskuussa 2007 ei-vastauksia oli 39 prosenttia ja maaliskuussa 2009 jo 44 prosenttia.
Epämääräinen kysymyksenasettelu
Helsingin Sanomien haastattelema Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander sanoo, että ihmiset vastaavat asennekysymyksiin aina niin kuin heidän oletetaan sosiaaliluokastaan käsin vastaavan.
”Ihmiset vastaavat sen mukaan, keihin he samaistuvat. Jos kysyy kaupungeissa asuvilta korkeasti koulutetuilta, he ilmaisevat mielipiteensä, kuten he kokevat olevan poliittisesti korrektia omassa ryhmässään.”
Forsander kuitenkin huomauttaa, ettei julki tuoduilla asenteilla ole välttämättä yhteyttä siihen, miten arjessa toimitaan.
Forsander nostaa myös esiin gallupin epämääräisen kysymyksenasettelun: kysymyksessä ei tarkenneta, puhutaanko pakolaisista vai työperäisistä muuttajista ja minkä tyyppisistä kontakteista puhutaan eli haluaako maahanmuuttajan naapurikseen vai kollegakseen.