Heidi Hautala meppikahvit
Kuva:
Tuomas Tiainen
Uutinen

Heidi Hautala haluaa Ykkösketjuun-hankkeen tavoitteet EU:n laajuisiksi

Kaakao, kondomit, kahvi ja kumihanskat ovat toistuvasti esillä Brysselissä käydyissä yritysvastuu- ja kiertotalouskeskusteluissa. Europarlamentaarikko Heidi Hautala vaatii koko EU:n laajuista yritysvastuulakia.
Enni Saikkonen
21.2.2019

Talous ja kestävä kehitys ovat europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) mukaan tällä hetkellä parlamentin kuuma peruna. Fingon järjestämillä meppikahveilla Hautala peräänkuulutti yritysvastuulakia, joka velvoittaisi yritykset vaatimaan vastuullisuutta myös alihankkijoiltaan.

”Meillä on monia hienoja sertifikaatteja ja tunnustuksia, mutta ei yhtenäistä, yrityksiä velvoittavaa lainsäädäntöä. Tähän täytyy tulla muutos”, Hautala sanoo.

Viime syksynä alkanut Ykkösketjuun-kampanja ajaa ihmisoikeuksia kunnioittavaa yritysvastuulakia Suomeen. Hautalan mielestä vastaava laki pitäisi ehdottomasti saada myös EU-tasolle.

Hautalan tavoitteena on, että yrityksiä sitoisi EU:ssa huolellisuusvelvoite, joka velvoittaisi yritykset seuraamaan ja raportoimaan hankintaketjujensa vastuullisuutta.

”Velvoittava yritysvastuulaki on ehdoton edellytys kestävälle kehitykselle. Millainen on meidän vastuumme siitä, ettei esimerkiksi Eurooppaan tuodun kaakon tuotannossa ole käytetty lapsityövoimaa ja työntekijät saavat säädyllistä palkkaa?”

Kaakaon ohella esimerkiksi kumi ja kahvi ovat tuotteita, jotka valmistetaan EU:n ulkopuolella, mutta joita käytetään Euroopassa paljon. Siksi ne ovat nousseet näkyviksi esimerkeiksi koko yritysvastuu- ja hankintaketjukeskustelussa.

Finlayson ja S-ryhmä panostaneet vastuullisuuteen

SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri muistuttaa, että yritysvastuusta puhuttaessa puhutaan yleensä ilmastosta ja työntekijöiden oloista, mutta yritysten vaikutukset konfliktialueilla jäävät keskustelusta sivuun.

”Monet raaka-aineet ovat peräisin konfliktialueilta. Kuinka konfliktisensitiivisyys saadaan osaksi yritysvastuuta?”, Mekri kysyy.

Positiivisiakin esimerkkejä vastuullisesta yritystoiminnasta on. Hautala nostaa esimerkiksi Finlaysonin, joka ostaa vastuullisesti tuotetun puuvillansa Ranskasta, sekä S-ryhmän, joka on tuonut Oxfamilta tilaamallaan raportilla julkisuuteen italialaisten tomaatinviljelijöiden kehnot työolot.

Hautala muistuttaa myös, ettei koko vastuu voi olla pelkästään hankintaketjun viimeisellä osapuolella eli kumihanskan myyjällä.

”Isoilla kauppaketjuilla on hyllyissään kymmeniätuhansia tuotteita. Eivät he pystyisi nukkumaan öitään, jos vastuu koko hankintaketjusta olisi pelkästään heillä. Vastuullisuuden vaatimuksen tulee koskea eri tasoisia toimijoita.”

EU:n muutoksen vuosi

EU:ssa eletään suurten muutosten vuotta. Britannian EU-eron deadline lähestyy kovaa vauhtia, ja kevään europarlamenttivaalien ennusteiden perusteella näyttää siltä, että suuret puolueet olisivat menettämässä paikkoja parlamentista. Eurokriittiset ryhmät taas ovat ennusteiden mukaan vahvistamassa jalansijaansa EU:ssa.

”Enää ei voida tuudittautua siihen, että kaikki riippuu isoista puolueista. Päätöksenteossa korostuvat tulevaisuudessa myös muut äänet”, Hautala sanoo.

Meppikahvien kuulijoita uusi kehityssuunta huoletti. Hautala vakuutti, että joissain asioissa EU:n hitaus on myös hyväksi. Muutokset eivät todennäköisesti ole niin suuria kuin pelätään.

”Instituutioilla on historiallinen painolasti sekä hyvässä että pahassa ja parlamentti tekee joka tapauksessa päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä.”

EU:n komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans julkaisi viime viikolla kolme potentiaalista visiota kestävän kehityksen etenemisestä EU:ssa.

”Mielestäni visiot olivat ikävä kyllä melko vaisuja, toivoin niiltä enemmän”, Hautala sanoo.

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana heinäkuusta vuoden loppuun. Kauden aikana toimintaansa aloittelee uusi komissio, joten Suomella on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa uuden komission työohjelmaan.

Hautala on huolissaan siitä, etteivät EU-näkökulmat ole riittävästi esillä Suomen kevään vaalisumassa.

”Kansanedustajat ovat myös EU-päättäjiä. Jokainen kansanedustaja istuu valiokunnissa, joissa päätetään EU:n asioista. Suomessa kansallinen näkökulma ja EU-asiat pidetään kummallisen kaukana toisistaan, vaikka ne eivät tosiaan ole mitenkään toisistaan irrallisia asioita”, Hautala summaa.

Fingon järjestämät meppikahvit jatkuvat vaalien jälkeen uusien europarlamentaarikkojen kanssa syksyllä.