Kehitysministeri Kai Mykkänen tiedotustilaisuudessa 24.11.2017 liittyen Suomen energia- ja ilmastostrategiaan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tviittasi kehitysyhteistyöhön suunnatuista lisäeuroista. Kuva: Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tviittasi kehitysyhteistyöhön suunnatuista lisäeuroista.

Hallitukselta 9 miljoonaa lisäeuroa kehitysyhteistyöhön

Hallitus aikoo pitää kehitysyhteistyön määrärahat noin 0,39 prosentissa bruttokansantulosta, kun yhteinen kansainvälinen tavoite on 0,7 prosenttia.

Teksti: Mimosa Hedberg Kuva: Laura Kotila

Hallituksen kehysriihi päättyi tiistaina. Koska Suomen talouden ennuste on parantunut, päättää hallitus suunnata hieman lisärahaa kehitysyhteystyöhön.

Kehitysministeri Kai Mykkänen tviittasi tuoreeltaan, että vuonna 2018 lisärahoitus on kolme miljoonaa euroa ja vuonna 2019 kuusi miljoonaa euroa.

@NiinaMaki @LehtomakiPaula Kehysriihessä myös hieman uutta rahaa kehitysyhteistyöhön (3m€ 2018 & 6m€ 2019) vastaamaan hitusen parantunutta talouden koon ennustetta.— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) April 25, 2017

Suomi ja muut rikkaat valtiot ovat YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti luvanneet käyttää kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan käytännössä Suomen osalta toteutunut.

Taustalla rajut leikkaukset

Perjantaina julkaistiin valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021. Eduskunta käy lähetekeskustelua aiheesta tiistaina.

Selonteon mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat olisivat vuonna 2018 noin 535 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 621 miljoonaa euroa. Näin ollen kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKTL:stä olisi keskimäärin noin 0,39 prosenttia vuosittain, huomattavasti siis vähemmän kuin YK:n 0,7 prosentin yhteinen tavoite.

Suunnitelmassa myönnetään, että kehitysyhteistyöhön kohdistuu hallituskaudella säästöjä, mutta pidemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Nykyinen hallitus on tehnyt kaudellaan rajuja leikkauksia kehitysyhteistyön määrärahoihin. Vielä vuonna 2014 Suomi kävi jo hetkellisesti 0,6 prosentissa, mutta tämä selittyy sillä, että määrärahoja jouduttiin siirtämään poikkeuksellisen paljon edelliseltä vuodelta.

Vuonna 2015 Suomen osuus oli 0,55 prosenttia bruttokansantulosta ja vuonna 2016 enää 0,44 prosenttia.

Uusia salkkuja – nyt oma ”ilmastoministeri”

Tällä viikolla on nimitetty myös uusia ministereitä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen salkusta irrotettiin omaksi salkukseen nyt maatalous- ja metsäministerin salkku, jonka sai keskustalainen Jari Leppä.

Tiilikaisen salkkuun siirtyivät puolestaan ympäristö- ja energia-asiat.

”Voidaan puhua ilmastoministerin kokonaisuudesta”, Sipilä sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Lepän lisäksi uusiksi ministereiksi valittiin kokoomuksen Antti Häkkänen, joka ottaa hoitaakseen oikeusministerin salkun, ja perussuomalaisten Sampo Terho, joka nappasi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministerin pestin.

Tuoreiden ministeripäätösten myötä hallituksen sukupuolijakauma kasvoi entisestään, kun naisministereitä on yhteensä viisi ja miehiä peräti 12.