IPS — Haitin tammikuinen maanjäristys teki läntisen pallonpuoliskon köyhimmästä maasta maailman suurimman
rakennustyömaan. Edessä on käsittämättömän suuri ja kallis raivausurakka ennen kuin rakentaminen edes voi alkaa.
Tammikuun 12. päivän maanjäristys surmasi yli 200 000 haitilaista ja vei kodin yli miljoonalta. Maan johto on esitellyt kymmenen miljardin euron jälleenrakennussuunnitelman, joka houkuttelee raivaus-, kuljetus- ja rakennusyhtiöitä eri puolilta maailmaa.
Ennen rakentamista on kuitenkin vielä paljon tuhottavaa. Raunioiden hajottaminen ja kuljettaminen pois maksaa erään arvion mukaan 740 miljoonaa euroa.
Tuhat kuorma-autoa, tuhat päivää
Haitin jälleenrakennustiimiin kuuluva arkkitehti ja diplomaatti Leslie Voltaire kertoo, että presidentti René Prévalille esitetyn
asiantuntijalaskeman mukaan tuhat kuorma-autoa saa ajaa tuhat päivää ennen kuin rauniot on raivattu pois tieltä.
Tuhoja arvioinut YK:n asiantuntijaryhmä laskee, että tiili-, metalli- ja betoniromua syntyy määrä, joka täyttäisi Louisianan Superdome -urheiluhallin 17 kertaa katosta lattiaan. 53 000 neliön laajuinen halli on maailman suurin
kiinteä kupolirakennelma.
Bagdadin pommitusten ja New Orleansin myrskytuhojen jälkien raivaukseen osallistuneet yhdysvaltalaiset ja kansainväliset yritykset tietävät, että näissä hankkeissa tienaa hyvin. Siksi ne pyrkivätkin kilvan sopimuksiin haitilaisfirmojen kanssa turvatakseen työvoiman
ja kaluston saantinsa. Kumppaneiksi etsitään haitilaisia yritysjohtajia, joilla on hyvät suhteet hallitukseen ja vauraisiin avustusjärjestöihin.
Haitissa epäillään, että arvio tuhannen kuormurin tuhannesta keikasta saattaa olla pahasti alakantissa. Miljoonan ajokeikan sijaan tarvitaan ehkä kahdeksan miljoonaa.
Kaksoistornitkin veivät kaksi vuotta
Kaatopaikat ja kierrätyskeskukset ovat yhä perustamatta, ja ajomatkoja hidastavat pääkaupungin keskustan kapeat kadut.
”Terrori-iskuissa tuhoutuneiden kaksoistornien raunioiden raivaaminen kesti New Yorkissa kaksi vuotta ja maksoi maltaita. Me olemme Port-au-Princessä, ja hallituksemme on rahaton”, raivaustöihin osallistuvan Haiti Blocks -yhtiön
pääjohtaja Philippe Cineas muistuttaa.
Saamansa ulkomaisen avun turvin Haiti on keskittänyt raivaustyöt kouluihin, sairaaloihin ja virastoihin, joiden raunioissa saattaa olla vielä paljon ruumiita. Lisäksi puretaan romahdusvaarassa olevia suuria rakennuksia. Yksityisasuntoihin ei juurikaan ole kajottu.
YK:n konsulttina toimiva tohtori Jeffrey Sachs varoittelee, että Haitin tapaisissa tragedioissa apulupauksia satelee alussa, mutta lopulta rahaa annetaan kitsaasti.
Jo ennestään ylikuormitettu Haitin hallitus ei mitenkään kykene valvomaan kymmenien kansainvälisten avustushankkeiden suunnittelua ja rahoitusta, hän jatkaa.
Sachsin mukaan rakentaminen ei saa painottua tilapäissuojiin, koska ne ovat vaarassa tuhoutua Haitia säännöllisesti koettelevissa tulvissa, maanvyöryissä ja hurrikaaneissa.
Kestävän rakennuskannan aikaansaaminen edellyttää lujien rakennusmateriaalien tuotantoa paikan päällä, Sachs tähdentää.
Haiti ennen maanjäristystä
Asukkaita 10,0 milj.
Alle 2 dollarilla päivässä eläviä 72,1%
Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 37,9%
Sija Inhimillisen kehityksen indeksissä 149/182
(Lähde: YK)
Lisää tietoa aiheesta
Kepa.fi 15.2.2010: Naapuri kunnostautuu Haitin auttamisessa.
Kepa.fi 29.1.2010: Kehitysyhteistyötä Haitin raunioissa.
Katso listaus järjestöjen Haiti-keräyksistä.
Kolumni: Vapaus, veljeys ja tasa-arvo – ei koske haitilaisia.
Uutisblogi: Haitin kurimuksen pääsyy on muualla kuin mannerlaatoissa.