Mimose Gérard on monen muun köyhän haitilaisen tavoin juuttunut vuosiksi telttaleiriin. Hän hankkii elantonsa pyykinpesulla ja keräämällä pulloja. Kuva: Mimose Gérard on monen muun köyhän haitilaisen tavoin juuttunut vuosiksi telttaleiriin. Hän hankkii elantonsa pyykinpesulla ja keräämällä pulloja.

Haitin köyhimmät odottavat yhä kotia

Maanomistajat haluavat häätää neljä vuotta sitten maanjäristyksen jälkeen perustetut telttaleirit.

Teksti: Jane Regan, Milo Milfort Kuva: Milo Milfort

IPS — Neljä vuotta Haitin tuhoisan maanjäristyksen jälkeen tuhannet ihmiset asuvat yhä telttakylissä. Maanomistajat ovat kuitenkin kyllästyneet leireihin, ja asukkaiden olo käy yhä turvattomammaksi.”Olen asunut leirissä vuoden 2010 tammikuusta asti eikä minulla ole muuta paikkaa minne mennä”, sanoo Carrefourissa pääkaupungin Port-au-Princen laidalla majaileva 11 lapsen äiti Mimose Gérard, 57. Hän elättää itsensä pyykinpesulla ja keräämällä pulloja.Haitiin 12. tammikuuta 2010 iskenyt maanjäristys surmasi lähes 250 000 ihmistä ja vei kodin 1,5 miljoonalta. 300 telttaleirissä asuu yhä 200 000 henkeä. Niistä on syntynyt uusia valtavia slummeja pääkaupungin kupeeseen.Ei vettä eikä vessaaGérard luonnehtii olosuhteita epäinhimillisiksi. Puhtaasta juomavedestä on pulaa, eikä vessoja ole. Vuonna 2010 puhjennut koleraepidemia jatkuu. Ihmiset tekevät tarpeensa muovipusseihin ja hankkiutuvat niistä eroon yön pimeydessä, vaikka silloin on vaarallista liikkua.Varkaiden ohella evakot pelkäävät poliisia ja maanomistajien palkkaamia asemiehiä.Gérardin mukaan poliisi yrittää häätää leiriasukkaita ammuskelemalla ilmaan. ”Maanomistajakin on käynyt täällä kolmesti.”YK vahvistaa, että noin kolmasosa leireistä haluttaisiin häätää.Tuhopolttoa epäilläänMaanjäristyksen neljännen vuosipäivän aattona Delmasin leirissä syttyi tulipalo. 38-vuotias nainen ja hänen kolme lastaan kuolivat, kymmeniä loukkaantui ja kaikki satakunta telttaa tuhoutuivat.Paloa epäillään tuhopoltoksi, mutta viranomaiset eivät ole käynnistäneet asiasta tutkimusta. Maa-alueen omistaa haitilainen painotalo.”Näyttää siltä, että yritykset kiihdyttävät häätöjä. Ne ovat ymmärtäneet saaneensa hallitukselta vapaat kädet toimia”, arvelee uusia asuntoja vaativan liikkeen johtaja Sanon Renel.”Viranomaiset kohtelevat ihmisiä kuin elämiä vain siksi, että nämä ovat köyhiä”, hän lisää.Vähän uusia talojaNeljässä vuodessa on rakennettu vain noin 7 500 pysyvää kotia ja 27 000 asuntoa on kunnostettu. 55 000 perhettä on saanut vajaan 400 euron kertakorvauksen lähteäkseen leiristä.”Pian noita perheitä kohtaa uusi asuntokriisi, kun tukirahat loppuvat”, toteaa Oikeutta ja demokratiaa Haitiin -järjestön tutkimus.Yhdysvaltain hallitus lupasi aluksi rakentaa Haitiin 15 000 uutta taloa, mutta nyt tavoite on enää 2 500.Tuottoisa bisnesSaarelle virtasi vuosina 2010-2012 ulkomaista tukea vajaat viisi miljardia euroa, mutta Haitin valtio sai siitä vajaan kymmenyksen, muu meni ulkomaisille yrityksille.”Tämä katastrofi on yhdysvaltalaisille yrityksille todella tuottoisa bisnes”, Centre for Economic Policy and Research -laitoksen tutkija Dan Beeton tiivistää.Hänen mielestään jälleenrakennus olisi hyödyttänyt Haitia, jos saarelaiset olisivat saaneet tehdä sen itse.Kepa.fi: Haitin maanjäristyksen apuhankkeet jäivät hämärän peittoon