Nuorisokerhon johtaja Keshba Bohara puhuu Suvakalikan koululaisille ilmastonmuutoksesta Kalikotin piirikunnassa Länsi-Nepalissa.
Nuorisokerhon johtaja Keshba Bohara puhuu Suvakalikan koululaisille ilmastonmuutoksesta Kalikotin piirikunnassa Länsi-Nepalissa. Keshba Bohara esiintyy Ilmastonmuutos ja etelän äänet -hankkeen videolla.
Kuva:
Timo Kuronen / Siemenpuu
Uutinen

Frame, Voice, Report! -hankkeen toisen kierroksen projektit tuottivat hienoja tuloksia

Fingon koordinoiman Frame, Voice, Report! -hankkeen toisen kierroksen projektit on saatu päätökseen. FVR-hankkeen tavoitteena on lisätä EU-kansalaisten tietoisuutta ja sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin. Mitä projekteissa saatiin aikaan?
Doris Hakkarainen
30.6.2020

Parinkymmenen osallistujan joukko kokoontui Zoomissa aurinkoisena perjantaina. Kameroissa näkyi iloisia ja vähän väsyneitäkin kasvoja kotioloissa. Frame, Voice, Report! -hankkeen (FVR-hanke) toisen kierroksen projektit oli saatu päätökseen kevään aikana.

Fingon koordinoiman ja EU:n rahoittaman FVR-hankkeen tavoitteena on lisätä EU-kansalaisten tietoisuutta ja sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin ja toimintaohjelmaan. Hankekokonaisuuden toisessa kierroksessa rahoitettiin yhteensä 13 globaalikasvatus- ja kehitysviestintähanketta.

”Hankkeet olivat monipuolisia sekä teemoiltaan että menetelmiltään. Koronakevät vaikutti osaan hankkeista, sillä esimerkiksi kaikki kouluvierailut ja livetilaisuudet piti nopeasti peruuttaa tai siirtää verkkoon maaliskuussa”, kertoo projektipäällikkö Johanna Harjunpää.

Toisen kierroksen projektit käsittelivät muun muassa ilmastonmuutosta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja siirtolaisuutta monipuolisista näkökulmista globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän keinoin. Poimimme teemoista kolme projektia. Mitä kaikkea hankkeissa saatiin aikaan?

Juttusarjalla lisättiin tietoisuutta siirtolaisuudesta

Maailma.netin toteuttamalla viestintähankkeella ja juttusarjalla haluttiin parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua kestävästä kehityksestä ja etenkin maahanmuutosta käytävään julkiseen keskusteluun.

”Jo 1,5 vuotta sitten, kun kuulimme mahdollisuudesta hakea viestintään liittyvää rahoitusta, niin tietenkin halusimme mukaan ja tehdä jotain, mikä edistäisi myös yhdistyksen omaa osaamista”, kertoo Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.

”Siirtolaisuus oli yksi hankkeen kolmesta teemasta, joka sopi meille parhaiten. Tiesimme suomalaisten olevan kiinnostuneita tästä aiheesta. Hankkeessa halusimme tehdä journalismia, jossa maahanmuuttajien ääni kuuluisi paremmin”, hän jatkaa.

Samalla järjestö halusi haastaa median valtarakenteita ja myös omia käsityksiään ja toimintatapoja. Yhtenä tavoitteena oli tietämyksen kasvattaminen siirtolaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Juttuja tehtiin yli 20 ja lukijamäärät olivat jopa kolme kertaa suuremmat kuin hankesuunnitelmassa oli ennakoitu. Tuloksia mitattiin myös kyselyllä, johon vastasi noin 850 ihmistä. Kyselyyn vastanneista 83 % oli sitä mieltä, että juttu lisäsi tietämystä aiheesta paljon tai jonkin verran.

”Tietämyksen voi ainakin sanoa kasvaneen. Huomasimme lukijoissa myös syvällisempiä vaikutuksia, kun artikkelien kommentoijat osoittivat merkkejä asenteiden muutoksesta”, kertoo Laakso.

Nuorten maailmankuva avarammaksi

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen ja Siemenpuu-säätiön yhteisen Ilmastonmuutos ja Etelän äänet -hankkeen tavoitteena oli avartaa suomalaisten nuorten maailmankuvaa sekä lisätä solidaarisuutta ja toimintaa globaalin kestävän kehityksen puolesta.

Yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille tuotettiin monialainen oppimiskokonaisuus, jonka aikana nuoret perehtyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin ja erityisesti ilmastonmuutoksen syihin, seurauksiin ja ratkaisuihin. Nuoria herätellään pohtimaan ilmastonmuutokseen liittyviä oikeudenmukaisuuskysymyksiä sekä aktiivisesti löytämään ratkaisuja sekä vaikutusmahdollisuuksia erilaisilla oppimateriaaleilla. Järjestöt halusivat vahvistaa nuorten kokemusta siitä, että ilmastonmuutos koskettaa ihmisiä kaikkialla maailmassa. Opettajille hanke teki kokonaisuuden käyttöönottamisen helpoksi tuotettujen tuntisuunnitelmien ja materiaalien avulla.

”Osa hankkeen aiheista ja näkökulmista on sellaisia mitä ei ole tässä muodossa aiemmin käsitelty. Materiaalissa on systeemistä näkökulmaa, ja se oli kouluille uutta. Ymmärrettiin myös, että vaikka tilanne on vakava, niin sen hyväksi voidaan toimia”, kertoo hankekoordinaattori Reija Mikkola-Patriarca FEE Suomelta.

Käsi pitelee hankkeessa tuotettua esitettä.
Ilmastonmuutos ja etelän äänet -hankkeessa tuotettu esite.
Kuva:
Reija Mikkola-Patriarca

Oppimateriaalien lisäksi kokonaisuuteen tehtiin Siemenpuu-säätiön hankekumppaneiden tuottamat videot, jotka tuovat aitoja etelän ääniä ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista.

”Hankeidea taisi syntyä lounaspöydässä, järjestöt kun toimivat samoissa tiloissa. FEE:llä on kokemusta koulutus- ja ympäristökasvatuspuolelta ja Siemenpuulla yhteydet etelään. Ajateltiin, että yhdistetään voimat ja tehdään yhteinen hankehakemus”, muistelee viestintä- ja ohjelmakoordinaattori Timo Kuronen Siemenpuu-säätiöltä.

”Saimme myönteistä palautetta sekä opettajilta että koululaisilta. Opetusmateriaalit ovat selkeitä ja sopivat suoraan opetussuunnitelmaan. Koulutusmateriaalissa on kokonaisvaltaisesti esitetty globaaleja syy-seuraussuhteita ja sitä, miten samat ilmastonmuutoksen aiheuttajat ja ratkaisut ovat läsnä niin globaalissa etelässä kuin Suomessakin. Järjestönä opimme, miten kouluyhteistyötä suunnitellaan. Hankkeen myötä näimme myös, että nuoriin vaikuttaminen kannattaa. He ovat tulevaisuuden tekijöitä”, kertoo Kuronen.

Yhteishankkeessa molemmat järjestöt saivat uutta osaamista. Myös hankekoordinaattori on vakuuttunut yhteisen projektin hyödyistä.

”Siemenpuu-säätiön hankekumppaneilta saimme konkreettisia näkökulmia kentältä. FEE:llä ei aiemmin oltu jalkauduttu kouluihin, mistä saimme hyvää kokemusta. Pystyimme myös hyödyntämään järjestön Ympäristöreportterit-ohjelmaa, jonka kautta materiaalit saatiin kansainväliseen jakoon”, kertoo Mikkola-Patriarca.

Globaalien terveyskysymysten valtavirtaistamista

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hanke tuotti Naiset vailla vaihtoehtoja -blogisarjan. Projektin tavoite oli lisätä sekä suuren yleisön että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta lisääntymisterveys -ja seksuaalioikeuksista. Kaikki artikkelit käsittelivät seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä -oikeuksia eri puolilla maailmaa.

”Halusimme tuoda esiin globaalin etelän naisten ääniä. Juttuja tehtiin myös Suomesta”, kertoo ohjelmapäällikkö Meri Paunonen Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:stä.

Tuloksiin päästiin julkaisemalla kymmenen kehitysmaiden ja suomalaisten naisten kirjoittamaa blogitekstiä Kansan Uutisissa sekä järjestämällä koulutustilaisuus yhteistyössä THL:n kanssa vammaisten naisten seksuaalioikeuksista.

”Kampanja auttoi globaalien terveyskysymysten valtavirtaistamisessa suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten työssä korostaen, että kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia”, sanoo Paunonen.

Ryhmäkuvassa Jane Kihungi, Colette Obunga, Milla Ilonen ja Hanna Ihantola.
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja THL:n seminaarin puhujat: Jane Kihungi ja Colette Obunga sekä Milla Ilonen ja Hanna Ihantola.
Kuva:
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Järjestöt oppimismatkalla

FVR-hankkeessa järjestettiin rahoituksen saaneille järjestöille yhteinen oppimisprosessi, jonka aiheina olivat muun muassa seuranta ja arviointi, globaalikasvatuksen pedagogia sekä kohderyhmien määrittäminen ja tavoittaminen. Prosessissa osallistujille on haluttu antaa keinoja kehittää projekteja. Fingo on saanut osallistujilta paljon kiitosta järjestelyistä, sparrauksesta ja järjestöjen keskinäisestä osallistamisesta.

”Pienenä järjestönä meillä ei ollut kokemusta hankkeiden toteutuksesta, joten toki myös kiinnosti FVR-hankkeen tarjoama oppimisprosessi. Fingolta sai hyvin tukea hankkeessa esimerkiksi tavoitteiden asettamisesta ja mittaamisesta”, kuvailee Maailma.netin Teija Laakso hankkeen tarjoamasta mahdollisuudesta.

”Projektimme aihe ja muuttoliike tästä näkökulmasta, oli uusi kulma, josta emme aiemmin olleet tehneet paljon juttua, joten opimme siitä itsekin lisää”, hän jatkaa.

Hanketoteutuksen pitkäaikaiset vaikutukset ovat myös positiivisia – uusia kontakteja ja yhteistyökuvioita sekä lisääntynyt tieto aiheista järjestöjen sisällä.

”Vammaisten naisten seksuaalioikeudet oli todella silmiä avaavaa koko järjestölle. Työntekijöiden, vapaaehtoisten ja jäsenten tiedot seksuaalioikeuksista ovat lisääntyneet, niin Suomen kontekstissa kuin globaalissakin mittakaavassa. Muodostimme hankkeen myötä tiiviimmän yhteistyön kenialaisen Women Challenged to Challenge -järjestön kanssa ja suunnittelimme yhdessä uutta hanketta”, kertoo Paunonen.

Vaikka hankkeet päättyvät, niiden vaikutus jatkuu. Monesti hankkeissa tuotetut materiaalit jäävät verkkoon avoimeen käyttöön. Lisäksi esimerkiksi materiaalien kielikäännökset verkossa voivat tavoittaa lisää ihmisiä ympäri maailmaa.

”On ollut tosi hienoa olla mukana tässä hankkeessa ja päästä seuraamaan järjestöjen työtä näin läheltä. Olen vakuuttunut siitä, että pienilläkin hankkeilla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan”, kertoo Harjunpää.