Koronaviruksen torjuntaa Lagosissa Nigeriassa
Koronakriisi on osoittanut kantapään kautta kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen järjestelmän tärkeyden. Kuvituskuva.
Kuva:
Adeyinka Yusuf
iStockphoto
Uutinen

Koronapandemia uhkaa kansalaisjärjestöjen työtä erityisesti kehittyvissä maissa, selviää Fingon tekemästä kyselystä

Kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola toivoo päättäjiltä vahvaa viestiä siitä, että järjestöjen työn edellytykset turvataan myös tulevaisuudessa. 
Karoliina Knuuti
14.5.2020

Noin kolme neljästä kansalaisjärjestöstä ennustaa koronaviruspandemian horjuttavan talouttaan vuonna 2020, selviää kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Fingon jäsenjärjestöilleen teettämästä kyselystä. Merkittäviksi vaikutukset arvioi lähes kolmasosa vastaajista.
 
Osa järjestöistä on jo joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan joko suomalaista tai kohdemaissa työskentelevää henkilöstöään sekä keskeyttämään rahansiirrot ulkomaisille kumppaneilleen.

Fingon kyselystä käy ilmi myös muita kuin talouteen liittyviä pandemian vaikutuksia. Vastanneista järjestöistä valtaosa, 84 prosenttia, on sopeuttanut toimintaansa tavalla tai toisella. Matkoja ja tapahtumia on peruttu tai siirretty verkkoon. Jotkut järjestöt tekevät nyt käytännössä pandemian vastaista työtä.

Fingolla on noin 300 jäsenjärjestöä, joista kyselyyn vastasi 88. Vastanneiden jakauma vastasi hyvin koko jäsenistöä: mukana oli esimerkiksi pieniä ja suuria järjestöjä samassa suhteessa kuin koko jäsenistössä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n huhtikuussa tekemästä selvityksestä. Sen mukaan kansalaisjärjestöt voivat menettää kymmeniä miljoonia euroja vuonna 2020. VaLan kyselyyn vastanneista järjestöistä kolme neljästä ilmoitti kassavirran jo nyt häiriintyneen tai uskoi sen häiriintyvän. 

Rahoituksen tulevaisuus auki

Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntijan Pauliina Savolan mukaan suurin syy kansalaisjärjestöjen talouden huolestuttaviin näkymiin ovat äkilliset ja yhtäaikaiset muutokset varainhankinnan kaikilla osa-alueilla.

”Vastauksissa näkyy, että useampi rahoituslähde on yhtä aikaa vastatuulessa – puhutaan sitten yksityisestä varainhankinnasta, julkisesta tuesta tai yritysyhteistyöstä.” 

Järjestöjen toimintaa ja varainhankintaa hankaloittavat esimerkiksi myymälöiden, kirpputorien ja kahviloiden sulkeminen sekä lipaskeräysten ja feissauksen keskeytyminen. Myös tavaralahjoitusten vastaanottoa on jouduttu rajoittamaan. 

”Yksityishenkilöiden lahjoitusten vähenemisen lisäksi monia huolettaa julkisen talouden tulevaisuus. Samaan aikaan yritysyhteistyö vähenee, kun yrityksillä menee huonosti”, Savola sanoo.

"Järjestöt ovat suorin ja ketterin kanava tukea maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä."

Tuloksissa näkyi kuitenkin myös toisenlaista trendiä. Jotkut järjestöt kertovat, että lahjoittajien löytäminen on jopa helpottunut ja vapaaehtoisia on tullut toimintaan lisää, kun ilmassa on ollut auttamishalua.

Positiiviset näkymät eivät tosin ehkä jatku yhtä hyvinä, ainakaan kehittyvien maiden kannalta. 

Toisessa tutkimuksessa VaLa on selvittänyt koronavirustilanteen vaikutuksia ihmisten lahjoituspäätöksiin.

Tulosten perusteella tulevaisuuden lahjoittamisen kohteissa nostavat suosiotaan erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja sairastuneiden tukeminen, kun taas vastaajien kiinnostus auttaa heikoimmassa asemassa olevia kehittyvissä maissa vähenee.

Savola vetoaa päättäjiin, että järjestöjä ei unohdettaisi. Hänen mukaansa suomalaisten järjestöjen tekemä työ on jäänyt julkisessa keskustelussa ja tukipäätöksissä vähemmälle huomiolle verrattuna yksityiseen sektoriin ja suuriin kansainvälisiin kehitystoimijoihin. 

”On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on nostanut esiin kansalaisjärjestötyön tärkeyttä. Toivomme, että järjestöjen tekemän työn merkitys muistetaan myös lisätalousarvioissa ja tulevan syksyn budjettiriihessä.”

Järjestöjen työn tukeminen auttaa kaikkein huono-osaisimpia

Kansalaisjärjestöt tekevät Savolan mukaan tärkeää työtä kehittyvien maiden lisäksi kotimaassa.

Samalla ne tarjoavat suomalaisille kanavan osallistua globaaliin vastuunkantoon sekä mielekästä tekemistä koronakriisin aikana. Hyviä esimerkkejä tästä ovat kyselyn vastauksissa esiin tulleet uudet toimintamuodot: vapaaehtoistoiminta verkossa sekä virtuaalimielenosoitus. 

"Järjestöt ovat suorin ja ketterin kanava tukea maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joita ei välttämättä muilla toimilla tavoiteta", Savola sanoo.

Lähitulevaisuus kehittyvissä maissa näyttääkin nyt melkoisen synkältä. Maailman ruokaohjelman WFP:n johtaja David Beasley on varoittanut maailmaa uhkaavasta ”raamatullisesta nälänhädästä”, ja Maailmanpankki on arvioinut, että pandemian jälkeen noin puolet maailman ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Lisäksi Maailman terveysjärjestö ennustaa, että muiden sairauksien vastaisessa työssä saavutetut tulokset ottavat tänä vuonna vuosikymmeniä takapakkia.

”Turvallisesta etätyöpisteestä käsin on välillä vaikea muistaa, että vaikeissa olosuhteissa elävien ihmisten mahdollisuudet suojautua pandemialta ovat olemattomat. Päivittäinen ateria on hankittava, vaikka se tarkoittaisi virukselle altistumisen uhkaa”, Savola sanoo. 

"Pandemia on osoittanut, että nopeita muutoksiakin voidaan tehdä, jos asialle annetaan tarpeeksi painoarvoa."

Koska koronan vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan, Savola painottaa, ettei kriisiin vastaaminen yksin riitä. Päinvastoin pitkäjänteisen kehitysyhteistyön tarve korostuu. 

”Rahakeskustelu on kuitenkin siinä mielessä hankalaa, että se herättää paljon tunteita. On hyvä muistaa, että järjestöt ovat jo lähtökohdiltaan yleishyödyllisiä toimijoita. Rahoituksen turvin tehdään työtä, joka tähtää elämän parantamiseen yhteistyömaissa.”

Nykyaikainen kehitysyhteistyö on myös nimensä mukaisesti yhteistyötä, ei yksisuuntaista apua, kuten myös kyselyn vastauksista käy hyvin ilmi.

Esimerkiksi Psykologien Sosiaalinen Vastuu -järjestö kertoi saaneensa vaikeassa tilanteessa toimivalta yhteistyökumppaniltaan Beit Atfal Assumoudilta Libanonista Suomeen lasten kanssa yhdessä tehtyjä pandemiasuojautumisen opasvideoita.

Usko vaikuttamismahdollisuuksiin kasvussa

Osa pandemian myötä tehdyistä muutoksista nähdään vastanneissa järjestöissä positiivisina. Esimerkiksi digiloikka on otettu sujuvasti, ja osa järjestöistä kertoo myös onnistuneensa palvelemaan jäseniä kattavammin, kun toimintoja on siirretty verkkoon. 

Mielialoja nostaa myös havainto siitä, että voimme yhteiskuntana tehdä nopeita päätöksiä, jos niin haluamme. 

”Aina sanotaan, että poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen on hidasta ja että laiva kääntyy hitaasti. Pandemia on osoittanut, että nopeita muutoksiakin voidaan tehdä, jos asialle annetaan tarpeeksi painoarvoa. Se antaa järjestöille toivoa siitä, että asioita on mahdollista muuttaa”, Savola sanoo.

Kantapään kautta koronakriisi on myös osoittanut, kuinka tärkeää kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen järjestelmä loppujen lopuksi on. 

”Järjestöt ja niiden tekemä työ on osa tätä kansainvälisten vastuunkantamisen ja yhteistyön verkostoa.”