Vaikka yksikään puolue ei saanut yli 20 prosenttia äänistä, vaaleissa menestyivät monet ehdokkaat, jotka ovat luvanneet vähentää eriarvoisuutta ja poistaa köyhyyttä, torjua ilmasto- ja ympäristöuhkia, lisätä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia Agenda 2030:n mukaisesti.
Fingon Nolo totuus -vaalikampanjassa vaadittiin Suomen kehitysrahoituksen nostoa 0,7 prosenttiin viimeistään kahden seuraavan vaalikauden kuluessa eli vuoteen 2028 mennessä. Vähintään 0,2% tästä tulee suunnata kehitysyhteistyöhön vähiten kehittyneissä maissa.
Kampanjaan sitoutui yhteensä 263 ehdokasta, joista 39 meni läpi. Heistä eniten oli Vihreitä (13), seuraavana SDP (9), Vasemmistoliitto (8), Kokoomus (6), RKP (2) ja KD (1). Lisäksi kaikki eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta ovat sitoutuneet 0,7-tavoitteeseen.
”Nolo totuus -kampanjassa järjestöt saivat monet ehdokkaat sitoutumaan kehitysrahoituksen nostoon. Lähes 40 läpimennyttä edustajaa voivat vahvistaa kehitysrahoituksen positiota puolueidensa sisällä, ja edistää seuraavan hallituksen siirtymistä kohti kestävää kehitystä ja globaalia oikeudenmukaisuutta”, sanoo kampanjaa koordinoinut Jonas Biström.
Vaaleissa ilmasto oli paljon esillä, ja kehitys- ja ympäristöjärjestöjen Korvaamaton-kampanjan arvion mukaan rohkeinta ilmastopolitiikkaa ajavat puolueet pärjäsivät hyvin.
Vihreiden, vasemmistoliiton, demarien ja RKP:n linjaukset ovat lähinnä 1,5 asteen politiikkaa ja niiden yhteenlaskettu paikkamäärä on 85. Yhteensä seitsemän puoluetta kahdeksasta on sitoutunut 1,5 asteen mukaiseen politiikkaan.
”Nämä olivat ilmastovaalit ja lähtökohdat tehdä parempaa ilmastopolitiikkaa ovat hyvät. Suomi tarvitsee ilmastomyönteisen hallituksen ja ilmastobudjetin. Kansainvälisen ilmastorahoituksen nostoon on sitoutunut seitsemän uuden eduskunnan kahdeksasta puolueista ja vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat valmiita nostamaan lahjamuotoisen rahoituksen 200 miljoonaan euroon vuodessa,” sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Fingo on mukana myös Suomeen ihmisoikeuksia koskevassa yritysvastuulakia ajavassa #ykkösketjuun-kampanjassa. Laki velvoittaisi yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.
Kampanjaan sitoutui 612 ehdokasta, joista 60 meni läpi ja lisäksi muutoin laille on ilmaissut tukensa 8 edustajaa.
”Jos mukaan laskettaisiin lisäksi kaikki edustajat puolueista, jotka ovat koko puolueina sitoutuneet lakiin, nousisi määrä vielä isommaksi. Tämä antaa hienot mahdollisuudet varmistaa, että yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva laki nostetaan tulevan hallituksen ohjelmaan”, arvioi Fingon kestävän talouden asiantuntija Senja Väätäinen-Chimpuku.
”Vaalit niukasti voittanut SDP on koko vaalikampanjansa ajan luvannut, että se rakentaa tulevan hallitusohjelman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman pohjalle. Mikäli näin tapahtuisi yhteistyössä hallituskumppanien kanssa, olisi kyseessä todella iso asia”, pohtii Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.
”Joka tapauksessa Suomen on katsottava kaikkia politiikan lohkoja niin sisä- kuin ulkopolitiikan näkökulmasta ja ennen kaikkia isommassa kuvassa, joka huomioi niin globaalin ympäristön planetaariset reunaehdot kuin kasvavan eriarvoisuuden”, Lappalainen jatkaa.
Pian alkava EU-puheenjohtajuus myös ohjaa painopistettä tähän suuntaan.