Anna Kivimäki-Pelluz istuu Fingon toimiston aulassa.
Uutinen

Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija: ”Tarvitsemme nopeasti kokonaisvaltaista muutosta”

Kasvatus on yhteiskuntaa uudistava voima, joka voitaisiin vielä tehokkaammin ottaa käyttöön globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän muutoksen aikaansaamiseksi, sanoo Fingon uusi globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.
10.9.2020

1. Mitä olet tehnyt ennen Fingoa?

“Työurani aikana olen tarkastellut globaalikasvatusta eri tulokulmista, mutta pisimpään kuitenkin järjestökentällä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen parissa. Ennen Fingolle tuloa toimin globaalikasvatuksen suunnittelijana Taksvärkki ry:ssä neljän ja puolen vuoden ajan. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa Tampereen NNKY ry:n kotoutumis- ja monikulttuurisuustyössä sekä Tampereen yliopiston kansainvälisen koulutuksen keskuksella.   

Opiskelutaustaltani olen kasvatustieteen maisteri ja valmistunut kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen alalta. Opinnoissa ja työssäni olen erikoistunut elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden teemoihin sekä kriittiseen pedagogiikkaan.”

2. Mikä toi sinut Fingoon?

"Minua kiinnosti Fingon tarjoama aitiopaikka globaalikasvatuskysymysten tarkasteluun. Fingo on Suomessa tunnettu toimija, jolla on verkostot ja mahdollisuudet vaikuttaa laajasti kasvatuksen, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan kentällä. Fingossa voin vaikuttaa tukemalla globaalikasvatusta tekevien kansalaisjärjestöjen arvokasta työtä. Lisäksi kiinnostuin mahdollisuudesta hypätä uusiin haasteisiin ja oppia uutta.”

3. Miksi globaalikasvatus on tärkeää?

”Globaalikasvatus on avain siihen, että pystymme tunnistamaan ja purkamaan vahingollisia toimintatapoja, joita on totuttu kyseenalaistamatta seuraamaan. Olemme tilanteessa, jossa emme voi jatkaa samaa rataa. Meidän on yksilöinä ja ihmiskuntana opittava näkemään toimintamme globaalit vaikutukset ja uskallettava tarttua monimutkaisiin haasteisiin, kuten kasvava eriarvoisuus ja kiihtyvä ilmastonmuutos. Tarvitsemme nopeasti kokonaisvaltaista muutosta: rakenteiden ravistelua, arvojen uudelleen määrittelyä, sekä uskoa siihen, että yhteisvoimin on mahdollista kääntää suuntaa.

Koronapandemia on tehnyt eri tavalla näkyväksi systeemimme haurauden ja globaalin eriarvoisuuden. Se on osoittanut, että monimutkaisiin haasteisiin ei ole ennalta olemassa ratkaisukeinoja, vaan meidän on etsittävä niitä yhdessä. Viime kevät näytti toisaalta myös sen, että nopeat ja isotkin muutokset toiminnassamme ovat mahdollisia, jos niin haluamme.

Globaalikasvatus kannustaa ihmisiä osallistumaan ja vaikuttamaan. Kriittisyys ja toivo ovat sen ytimessä. Sen kautta herätetään kriittistä tarkastelua systeemeistä ja valtarakenteista, jotka ylläpitävät eriarvoisuutta ja kestämätöntä elämäntapaa. Globaalikasvatus lisää myös ymmärrystä siitä, miten jokainen meistä on kytköksissä maailmanlaajuisiin ilmiöihin. Oleellista on oivallus siitä, että jokaisen toiminnalla on merkitystä.”

4. Millaista kehitystä haluaisit nähdä globaalikasvatuksessa Suomessa?

”Kasvatus on yhteiskuntaa uudistava voima, joka voitaisiin vielä tehokkaammin ottaa käyttöön globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän muutoksen aikaansaamiseksi. Uskon, että globaalikasvatuksen rooli osana kaikkea kasvatusta ja koulutusta on siis tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpi. Haluaisin nähdä sen yhä systemaattisemmin osana koko elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen kenttää. Tähän tarvitaan entistä laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Suomessa globaalikasvatusta suunnataan vahvasti lapsille ja nuorille, mikä on merkittävää. Opetussuunnitelmien perusteet antavat hyvät edellytykset varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toteutettavalle globaalikasvatukselle ja koulujen ja järjestöjen väliselle yhteistyölle. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Toivon, että lähitulevaisuudessa globaalikasvatusta toteutetaan yhä monipuolisemmin myös aikuiskoulutuksessa ja esimerkiksi harrastustoiminnassa, nuorisotyönkentällä, vapaassa sivistystyössä ja yksityisellä sektorilla.

5. Missä näet Fingon globaalikasvatustoiminnan ja roolin tulevaisuudessa?

”Kansalaisjärjestöt tekevät merkittävää työtä monella tasolla ja pystyvät vaikuttamaan globaalikasvatuksen jalkautumiseen sekä arvojen kautta että ihan ruohonjuuri- ja poliittisen päätöksen teon tasolla. Fingon paikka globaalikasvatuksen kentällä on erityinen, koska tuomme yhteen hyvin monenlaisia toimijoita – kansalaisjärjestöjä, tutkijoita, kasvattajia ja heidän kauttaan myös nuoria sekä toisaalta päättäjiä. Tarvitsemme monitoimijayhteistyötä ja yhteistä keskustelua globaalikasvatuksen päämäärästä ja eri toimijoiden roolista sen edistämisessä.

Ylipäätään toivoisin yhteiskunnassamme käytävän enemmän keskustelua siitä, mikä on kaiken kasvatuksen ja opetuksen tavoite. Mitä varten me opimme tai kasvatamme? Näen, että globaalikasvatustoimijoilla on merkittävä rooli tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Fingo ja globaalikasvatusverkosto voivat yhä aktiivisemmin vaikuttaa siihen, että globaalisti kestävä kehitys ja oikeudenmukaisuuden edistäminen nähtäisiin kaiken koulutuksen päämääränä. ”

6. Mitä vinkkejä sinulla on etätyöskentelyyn?

”Pidetään toisistamme huolta. Kun poikkeustila alkaa muuttua uudeksi normaaliksi, pelkona monella on, että etäisyys ja yksin puurtaminen saattavat myös vakiintua uudeksi normaaliksi. Olisi hyvä, jos muistettaisi luoda etätyöpäiväänkin hetkiä, joissa voidaan yhdessä vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia. Parhaat ideatkin syntyvät usein näissä epävirallisissa keskusteluissa. Mahdollisuus viettää aikaa työkavereiden kanssa ja käydä keskusteluja kantaa pitkälle myös työssäjaksamisessa.

Myös itsestä huolehtiminen on tärkeää - muistaa tehdä juttuja, jotka tuntuvat itsestä hyvältä ja antavat energiaa, oli se sitten aamulenkki tai päiväunet lounaan jälkeen.”