Euroopan kehitysraportti korostaa veden, energian ja maan hallintaa

Eurooppalainen kehitysraportti kehottaa kansainvälistä yhteisöä muuttamaan suhtautumistaan veden, energian ja maan hallintakysymyksiin kehitysmaiden osallistavan ja kestävän kehityksen tukemiseksi.

Teksti: Johanna Latvala

Globaalin ruokaturvan sekä veden ja energian saannin varmistaminen kestävällä tavalla on yhä haastavampaa. Maailmassa on lähes miljardi aliravittua ihmistä, lähes yhtä monelta puuttuu mahdollisuus turvalliseen veteen ja 1,5 miljardia elää ilman sähköä.
Tilanne muuttuu jatkossa entistä vaikeammaksi väestönkasvun ja globaalin talouskasvun myötä, sillä energian ja veden tarve tulee kasvamaan 40 prosentilla ja ruoan tarve 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Tähän ongelmaan etsii ratkaisua tämän vuoden Eurooppalainen kehitysraportti ”Confronting scarcity: Managing water, energy and land for inclusive and sustainable growth” keskittymällä luonnonvarojen kestävään globaaliin hallintaan.
Erityisesti se nostaa esiin veden, energian ja maan keskinäiset yhteydet (VEM-yhteydet) sekä tekee ehdotuksen niiden kokonaisvaltaiseksi hallinnoimiseksi tavalla, joka veisi kehittyviä maita eteenpäin niin sosiaalisesti kuin ympäristöllisestikin kestävin keinoin.
Ihmisoikeudet ja hyvä hallinto Suomelle tärkeitä VEM-kysymyksissä
Raportin Helsingissä 28. toukokuuta esitellyt Dirk Willem te Velde ajatushautomo Overseas Development Institutesta kertoi toivonsa, että raportti herättäisi ihmiset.
”Kaikkien maiden tulisi kiireisesti ymmärtää veden-, energian- ja maankäytön hallinnan merkitys ja toimia niiden eteen kokonaisvaltaisella tavalla.”
Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikön Jorma Julinin mukaan Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma on raportin kanssa samoilla linjoilla huomioimalla VEM-suhteet ja korostamalla hyvän hallinnon ja sosiaalisten ulottuvuuksien merkitystä niiden yhteydessä.
”Myös ihmisoikeudet liittyvät vahvasti vesi-, energia- ja maakysymyksiin, ja niiden huomioiminen on yksi Suomen kehitysyhteistyön keskeisistä alueista”, totesi Julin.
Kokonaisvaltainen muutos ja yhteistyö ovat välttämättömiä
Minkä sitten täytyy muuttua, jotta pystyisimme ruokkimaan yli yhdeksän miljardia ihmistä kestävällä tavalla vuoteen 2050 mennessä ja saamaan kaikille energiaa ja vettä kestävällä tavalla? Raportin mukaan muutosten tulee tapahtua samanaikaisesti usealla osa-alueella.
On vähennettävä kysyntää muuttamalla elintapoja ja toisaalta opeteltava uudenlaisia, vähemmän kuormittavia kuluttamisen tapoja. On myös lisättävä tarjontaa ja tehokkuutta esimerkiksi muodostamalla uusiutuvaan energiaan, maankäyttöön ja vesivarastoihin liittyviä kumppanuuksia tai luomalla kansallisia innovaatiojärjestelmiä.
Edellisten lisäksi on varauduttava luonnonkatastrofeihin parantamalla selviytymis- ja palautumiskykyä kriisitilanteissa sekä lisättävä köyhimpien saamaa hyötyä vaikkapa osallistavan maapolitiikan kautta.
Raportin mukaan erilaisten sektoreiden – niin julkisen, yksityisen kuin EU:nkin – on muutettava suhtautumistaan globaaleihin VEM-kysymyksiin.
Kenian Naivasha-järvellä ymmärretään yhteinen vastuu
Esimerkki eri sektoreiden yhteistyöstä löytyy Keniasta. Turisteja flamingolaumoillaan houkuttelevan Naivasha-järven alueen erilaiset toimijat – hotellinomistajat, kukkien kasvattajat, ulkomaiset sijoittajat, kalastajat, paikalliset viranomaiset ja kansainväliset toimijat, kuten UNDP – ovat omasta aloitteestaan solmineet sopimuksia, joilla pyritään helpottamaan moninaisen elinkeinotoiminnan aiheuttamaa rasitetta järven ekosysteemille.

”He ovat sopineet muun muassa, että alemman vesistöalueen yritykset maksavat ylemmän alueen pienviljelijöille ekosysteemipalveluista, jotta nämä viljelisivät kestävällä tavalla, eivätkä huonontaisi toimillaan veden laatua tai määrää”, kertoi te Velde.
Sopimus edesauttaa biologisen monimuotoisuuden säilymistä, mutta myös paikallisten toimijoiden elinehtoja.
”Naivasha-järven tilanne on hyvä esimerkki VEM-yhteyksistä ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta, mutta myös siitä, että on mahdollista ottaa aktiivinen rooli ja saada tuloksia aikaan kestävän ja osallistavan kehityksen tukemiseksi.”
Eurooppalaista kehitysraporttia rahoittavat Euroopan komission ja seitsemän EU:n jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. Tämän vuoden raportin laatinutta tiimiä johti brittiläinen ajatushautomo Overseas Development Institute.

European Report on Development 2011-2012